Anu Kolmonen: Taapelitaivas

Romaani

Anu Kolmosen vuonna 2024 ilmestynyt Taapelitaivas on hienoa kerrontaa alusta loppuun.

Kertomuksen tapahtumapaikkana on Kemi vuodesta 1931 aina 2020-luvulle asti. Aviottomana syntynyt tyttölapsi kokee köyhän lapsuuden, sotalapsiajan Ruotsissa siskonsa kanssa, paluun Suomeen ja sen jälkeiset vaiheet elämässään, josta ei puutu ankaruutta.

Kolmonen taitaa hyvin vanhan ajan sahatyömaan milhöön kuvailun ja entisajan ammattien ja sinnittelyn esille tuomisen. Kuvailut ovat herkullista luettavaa ja kielikuvat ja joidenkin henkilöiden meänkieli aivan herkullisia.

Kiitokset erityisesti työläiskuvauksista ja poliittisen liikehdinnän kuvaamisesta Kemin tehdasmiljöössä. 

Anu Kolmonen: Partisaanivalssi

Romaani

Luin äskettäin kulttuurilehti Kaltion viime vuosikertoja. Parissa niissä oli esiteltynä kemiläinen kirjailija Anu Kolmonen ja mukana oli myös muutaman sivun otteita hänen kirjoistaan Partisaanivalssi ja Taapelitaivas.

Frank Herbert: Dyynin lapset

Romaani/scifi

Frank Herbert kirjoitti Dyyni-romaaninsa 1965. Se suomennettiin vuosina 1982-1983. Tämän jatko-osa Dyynin messias ilmestyi 1969, suomennettuna 1987. 

Käsillä oleva teos Dyynin lapset ilmestyi 1976 ja suomennos 2023. Parhaillaan elokuvateatterissa on Denis Villeneuven ohjaamana filmi Dyyni osa 2, jossa käydään Dyyni-tarinan ensimmäisen kirjan tapahtumia. Elokuva on saavuttanut suurta kansainvälistä suosiota.

Olen lukenut Dyynin lapset -teoksen englanniksi jo kymmeniä vuosia sitten. Olen myös katsonut 2000-luvun alussa dvd:llä julkaistun minisarjan Children of Dune, joten tarina on tuttu.

Dyynin tarinassa eletään oudossa maailmankaikkeudessa. Maailmankaikkeus, jota ihminen hallitsee, sisältää kymmeniätuhansia planeettoja. Kaikkea hallitsee keisari ShaddamIV feodaalisella otteella. Hänen hallintoplaneetansa on Salusa Secundus. Raakalaismainen paroni Harkonnen hallitsee sukunsa kanssa Giedi Prime -planeettaa ja keisari on järjestänyt Harkonnenin suvulle oikeuden hoitaa Arrakis-planeetalta saatavan rohdon, melanssin, kauppaa. Tuo rohto on maailmankaikkeuden kallisarvoisin tuote ja se mahdollistaa avaruuskillan navigaatoreille valovuosien suuruisten etäisyyksien ylittämisen hetkessä "avaruutta taivuttamalla".  

Atreidesin suku johtajanaan Leto siirretään keisarin määräyksestä huolehtimaan Arrakis-planeetan eli Dyynin melanssituotannosta ja kaupasta. Tämä on kuitenkin salajuoni, jolla keisari koittaa heikentää Atreidesin sukua, joka siirretään Dyynille Galadan-planeetalta.

Kattava selvitys kirjasta ja kirjasarjasta löytyy wikipediasta:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Dyyni_(kirjasarja)

Lukuiloa.

Maja Lunde: Unelma puusta

Dystopiaromaani

Maja Lunden "ilmastokvartetiksi" kutsuttu kirjasarja päättyy osaan "Unelma puusta".

Tapahtumapaikkana on Huippuvuoret, jossa ilmastokatsstrofin jälkeen elää ankaraa elämää pieni yhteisö. Yhteisössä keskeiseksi henkilöksi tapahtumille on nuori Tommy. Hänen kauttaan aiempien kirjojen tapahtumia kootaan yhteen. Hänen isoäitinsä on Louise, joka esiintyi kirjassa "Sininen" pienenä tyttönä Ranskassa  ja nuorena naisena Norjassa sarjan teoksessa "Viimeiset". 

Romaanin "Mehiläisten historia" henkilö Tao on toinen tämän "Unelma puusta" romaanin päähenkilöistä.

Kirjassa vuorottelevat luvut, joissa tapahtumia kuvataan Tommyn ja Taon näkökulmasta.

Isoäiti Louise opettaa Tommyä huolehtimaan kasvihuoneesta, josta saadaan elantoa kylän yhteisölle. Samalla hän velvoittaa Tommyn olemaan vartijana ja vaalijana Huippuvuorille kootulle masilman yhteiselle viljelykasvien siemenpankille. Siemenpankki on roitarajan alapuolelle tunturin rinteesern louhittu kylmävarasto.

Kirjassa opetetaan Tommyn ja Taon tarinan kautta luonnosta huolehtimista. Ihminen on viisaudessaankin kuin lapsi, ahneus ja lyhytnäköisyys ajavat yli pitkän ajan suunnitelmista ja katastrofi on välttämätön. 

Tommy on pantu paljon vartijaksi. Hänen vastuullaan ovat myös pikkuveljet Hilmar ja Henry, jotka kaikki ovat orpoja isä Davidin kuoltua Huippuvuoria kohdannessa epidemiassa.

Kirja kertoo tarinaansa aika laveasti ja osoitellen, mikä hieman häiritsee. Varsinainen sanoma, vaikka onkin tärkeä, olisi tullut selväksi tiiviimmässäkin muodossa. Kirjailija on kirjoittanut teoksensa Longyearbyenissä Huippuvuorilla, joten luultavasti tapahtumapaikkojen kuvailu on tarkkaa. Samoin vuodenaikojen vaihtumiseen ja liontoon liittyvät kuvaukset. 

Aikaisemmat Ilmastokvartetin teokset olen merkinnyt blogiini, ne löytyvät klikkaamalla tämän artikkelin lopussa olevaa viitetekstiä "Maja Lunde".