Riitta Vartti: Pispalan enkeli

Riitta Vartti on minulle ennestäön tuntematon kirjailija, mutta Pispala ja tamperelaisuus kiinnostaa. Pispalan enkeli kertoo Orvokki Dahl nimisen tytön kouluvuosista ja kasvukivuista. Oppikoulua käydään, lukioon mennään ja elämää maistellaan ja etsitään irtiottoa köyhän lapsuuskodin piiristä. 

Kirjailija kuvaa tapahtumapaikat Pispalasta tarkasti. Tahmela, Epilä, Ahjolan kansalaisopisto, kirjasto Ylä-Voima ja monet muut paikat tulevat tutuksi. Samoin köyhän perheen asuinsijat lähellä "Valtsua", Pispalan valtatietä. 

Perheen äiti käy työssä tehtaassa ja perheen isä, Orvokin isäpuoli, käy myös työssä, mutta toimeentulo on silti niukkaa. Perheen vanhemmat ovat maalta muuttaneita, mutta sidokset entisiin kotipaikkoihin maalla ovat vielä vahvat. Varsinkin isä haluaa viedä perheen usein lapsuudenkotiinsa maalle. Trabant vaihtuu Mosseksi ajopelinä, kun vuodet etenevät. 

Orvokki käy oppikoulua.  Keskikoulussa koulu sujuu vähin ponnistuksin, mutta  niin hyvin arvosanoin, että lukio tuntuu luontevalta vaihtoehdolta. Tai luontevaahan se on Orvokille myös siksi, että koulunkäynti on tuttua ja sujuu, kun ammatinvalinnanohjaaja keskikoulun lopulla kyselee mihin tytöllä on kiinnostusta. "En mä tie", hän ei osaa sanoa, mikä kiinnostaisi. 

Lukioon mennessä pojat alkavat kiinnostaa, mutta tupakan ja viinan kanssa se kontaktin otto sujuu. Varsinkin kun pojat ovat niitä Pispalan pahoja poikia, renttuja, joiden ensimmäinen kysymys Orvokille tavatessa on "Onks sulla viinaa".  Päihteet viikonloppuisin ja nuorisomusiikki, tanssit ja muu ajanviete sekä pojat tuntuvat pyörivän Orvokin päässä. Ja vapaus, irti pääseminen ahtaista kodin ympyröistä. 

Kirja päättyy ylioppilaaksi pääsemiseen ja lähtöön Helsinkiin yliopiston pääsykokeisiin. Takana on hippikesä 1967 ja liftausmatkat sekä kaikenlainen riemastuttava ja nolo kohellus nuorison tapaan, ensimmäisine seksikokeiluineen.  

Kirja on osa teossarjaa, jossa Orvokki Dahl kasvaa lapsesta kolmekymppiseksi. Mielelläni tartun kyllä muihinkin Riitta Vartin teoksiin tämän luettuani. Pari väärään aikaan sijoittunutta juttua kirjassa häiritsi itseäni, nörtti kun olen. Televisiosta ei tullut Cannon vielä 1960 -luvun alussa, ennen John F. Kennedyn kuolemaa. Cannon tuli vasta 1970 -luvun alussa. Oli siellä jokin toinenkin pieni epätarkkuus ajallisessa mielessä, mutta ei haittaa, kun kirjan teksti vie ja hengittää. Pääsinpä taas lukiessani ajatuksissani aistimaan Tampereen ilmapiiriä 1960 -luvulla. 

Pispala, hyviä muistoja...

Kirjailijan esittely wikipediassa:

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Riitta_Vartti