Keskiössä on tiedustelu-upseeri Rudolf "Rudi" Niiranen joka elää kirjan tarinassa kuukausia välirauhan ajasta Oulussa, Rovaniemellä ja Lapin sotilaskohteiden tuntumassa. Vaimonsa Ulla on raskaana ja itäisessä Lapissa väestön siirroista huolehtimassa. Rudi kokee naisseikkailuja Oulussa ja Rovaniemellä, hönen rakastajattarikseen päätyy Inga, erään upseerin vaimo sekä Iida Friberg, nuori sotaleski. Myös omasta mielestään erikoisen ja oudon Lailan tämä Rudolf viettelee.
Rudi siteeraa ulkomuistista rakastamilleen naisille Eino Leinon säkeitä teoksesta Juhana Herttuan ja Catharina Jagellonican lauluja. Ja välillä Ulla ja Rudi kutsuvat toisiaan nimillä Katariina ja Juhana. Tällaista romantiikkaa sisältyy kirjan rakastelukohtauksiin.
Mystiikkaa ja kansanballadin omaista kohtalokasta tuntua tarinaan tuo kuin enteenä Rudin ja vaimonsa Ullan kokema haamunäky kotimatkalla.
---------
Kariniemen luontokuvaukset ja naisten ja miesten rakkausseikkailuista tekemät kuvaukset ovat taitavia ja hienoja. Metsän tuoksut, järven vesi, kevään herääminen ja ihmisten epätavallisissa oloissa kokemat rakkausseikkailut kuvataan aistikkaasti ja herkästi.
-----
Kirjaa lukiessa pohtii Kariniemen kirjan ihmiskuvaa. Taustaa tarinaan löytynee kirjailijan omista kokemuksista eversti Willamon puolisona sota-aikana ja sen jälkeen. Kirjassa esiintyy nimeltä mainittuna korkea-arvoisia saksalaisia upseereita ja sotapäälliköitä. Sotajoukkojen siirroista Pohjois-Suomeen vuosien 1940-1941 aikana kerrotaan kirjan juonen edetessä. Upseerien korruptio tuodaan esiin, runsaat viinanhuuruiset asemiesillat upseerikasinolla ulkomaisten herkkujen kanssa saksalais-suomalaisessa asevelihengessä mässäillessä kertovat tästä.
Ihmisten väliset valtasuhteet ja verkostot kuvataan raadollisesti.
Miesten ja naisten välisten suhteiden kuvaajana Annikki Kariniemeä voisi pitää ehkä jopa kyynikkona, sillä ainakaan perinteinen romanttinen ihanne mies/naisrooleista ja avioliitosta ei istu kirjailijan tarinankerrontaan. Miesten ja naisten välisiä suhteita on ja sekä miehet että naiset niitä harrastavat. Tämä antaa realistisempaa kuvaa kuin vain perinteisellä hyvä-paha akselilla tuotetut ihmiskuvat.
Kariniemi osaa kuvata sen, miten nainen katsoo miestä ja mitä ja miten nainen haluaa sukupoulisesta kanssakäymisestä nauttia. Yllättävän hyvin hän osaa kuvata myös miesten halua, sen kaikessa monimuotoisuudessa. Mutta pornografista kuvaustapaa kirja ei sisällä.
Jälleen kirja, jonka luettuaan tietää enemmän, vaikka kirja ei opeta eikä saarnaa.
Kiitoksia Rosa Liksomille, jonka Everstinna-teos antoi minulle sysäyksen tutustua Annikki Kariniemen tuotantoon. Hän on pohjoisen luonnon ja ihmisluonnon sekä Suomen sota-ajan taitava kuvaaja.
