maanantai 27. huhtikuuta 2026

Elina Hirvonen: Kauimpana kuolemasta

Romaani


Ensimmäinen Elina Hirvosen teos, jonka olen lukenut. Tämä on hänen toinen romaaninsa, julkaistu vuonna 2010. Sitä aiemmin hän oli julkaissut tietokirjoja ja samana vuonna myös Afrikkaa käsittelevän tietokirjan.


Romaanissa "Kauimpana kuolemasta" tuodaan lukijalle näkyviin afrikkalaisten naisten ja pikkulasten elämää riistettyinä ja hyväksikäytettyinä kaupungissa kylässä ja perheyhteisöissä.

Sattumalta luin äskettäin Andreï Makinen kirjan "Vain rakkaus", jonka kuvaukset Afrikasta kertovat pojan joutumisesta väkivaltaisen vallankumousta ajavan sissiyksikön jäseneksi.

Hirvosen kirjassa törmäytetään suomalaisen perheen afrikkalaisia turismiunelmia todellisuuteen kertomuksessa, jossa keski-ikäinen Paul kohtaa keski-ikäisen Estherin afrikkalaisen hotellin luona.

Esther suree poikaystävää, joka on vammautunut ampumakohtauksessa ja hän huolehtii teini-ikäisestä Susanista, jonka on pelastanut orpokodista.

Paul on suomalainen, joka on eronnut vaimostaan Johannasta ja pojastaan Markista. Hän on lähtenyt Afrikkaan, jossa vietti lapsuutensa ja osan nuoruuttaan. Nyt hän on ollut YK:n projekteissa, mutta kyynistynyt ja eronnutpuolisostaan,  masentunut ja harkitsee itsemurhaa.

Ihmisten kohtaamiset muuttavat Paulin ja Estherin elämät ennalta aavistamattomalla tavalla.

Tämä kirja ei ole mikään ruusunpunainen turismiunelman kuvaus vaan väkivaltainen ja verinen matka ihmisyyden ytimeen.

Ei krokotiilinkyyneleitä vaan ihan oikeita kyyneleitä tämä kirja provosoi herkässä lukijassa.

Kiitos Elina Hirvoselle, oli hyvä kirja maailmasta ja meistä ihmisistä. 




lauantai 25. huhtikuuta 2026

Andreï Makine: Maa ja taivas

Romaani


Kirjaston poistolöytö tämäkin teos. 

Andreï Makine on jälleen ihmisenä olemisen perusarvojen äärellä. Romaani kertoo lentäjä Jacques Dormen uskomattoman elämän ja lyhyen rakkauden ajan toisen maailmansodan pyörteissä sotavankina ja Alaskan-Siperian ilmasillan lentäjänä.

Andreï Makine kertoo tarinaa tässä romaanissaan 1960-luvulla orpokodissa kasvaneen pojan kuulemana, sellaisena kuin Alexandra -niminen vanhempi nainen hänelle tarinaa muistelee. Kaikki on muistelua, unelmia ja kuvitelmaa. Ihmisiä kantavat eteenpäin sodan raaalla näyttämöllä jaetun rakkauden onnenhetket.

‐------

Jälleen erittäin hieno teos suosikkikirjailijaltani. Siperian arojen luonto kuvautuu taustalla kaikessa karuudessaan: kesän kuumassa hehkussa ja talven helvetillisissä pakkasissa. Kirjailija vaihtaa näkökulmaa vankileirien karuista ihmiskohtaloista ja Stalinin valtarakennelman ihmisiä tuhoavasta järjestelmästä luontokuvauksiin ja ihmisten helliin kohtaamisiin.

Ihminen on ihmiselle susi - tai vaihtoehtoisesti kallein lemmitty tai uskollinen toveri. 

Pienen ihmisen elämän kuvaus historian myllerryksessä vertautuu kansojen sotien mielettömyyteen. 

Lukuiloa!



torstai 23. huhtikuuta 2026

Andreï Makine: Vain rakkaus

Romaani


Kirjaston poistohyllystä nappasin mukaani Andreï Makinen teoksen "Vain rakkaus". Kirjailija on tehnyt minuun vaikutuksen, aiemmasta tuotannostaan tuttuja teoksia ovat mm "Venäläisiä unelmia" ja "Ruhtinattaren rikos".

Tämä juuri lukemani kirja on hurja sodanvastainen teos ja huuto ihmisyyden puolesta kansojen ja aatteiden hulluutta vastaan.

Elias Almeida on nuorena angolalaisena mustana poikana menettänyt isänsä ja äitinsä ja liittyy aatteellisiin vapaustaistelijoihin. Hän saa opastuksen marxilaisuuteen kylän eläinlääkäriltä ja unelmoi vapauttavansa maansa ja luovansa maailman, jossa lapsia ei tapeta eikä naisia raiskata ja missä ihmiset kunnioittavat toisiaan.

Kerta toisensa jälkeen Elias huomaa taistelijan tiensä vievän uusiin taisteluihin ja operaatioihin, missä ihmisten jaloudesta ja hyvyydestä ei ole tietoakaan. Tie kulkee vasemmistolaisten sissiliikkeiden mukana aina Kuubaan ja Neuvostoliittoon, missä häntä harjaannutetaan vallankumouksellisiin sotilasoperaatioihin Afrikan mantereen eri maiden käännyttämiseksi Neuvostoliiton liittolaisiksi.

Hän kohtaa Moskovassa Annan, tytön Itä-Siperiasta ja oppii, että vallanumouksen syrjään jättämät ihmiset, siperialaisilla vankileireillä kerran kaiken menettäneet ihmiset ovat niitä tosissaan hyviä ihmisiä, joiden maailmassa lapsia ei tapeta eikä naisia raiskata.

------

Kirjan tarinankerronta on niin taitavaa ja kirjan sisältö niin mielenkiintoista, ettei sitä malta laskea käsistään.

Ja taas: tämä vuonna 2006 julkaistu kirja on ajankohtainen tässäkin ajassa. Venäläiset tekevät edelleenkin operaatioitaan Wagner-joukkoineen Afrikassa, hirmutekoja ja sotarikoksia Ukrainassa, Yhdysvallat Venezuelassa ja Iranissa, siviilejä kuolee sodissa, joita ei julistettu, sortilaallisissa laittomissa "erikoisoperaatioissa" öljyn, mineraalien ja harvinaisten maametallien sekä jalokivien ja kullan takia.

Kirjan "neekeri" sanan käyttö hätkähdyttää, mutta kirjailija saa liitettyä mukaan tarinaan rasismin valottamista monelta eri suunnilta: venäläisten katujengien rasismia Moskovassa, afrikkalaisten kirjailijoiden ja kulttuuriväen rasismia kulttuurikonferenssissa.

Ehdoton lukusuositus!


tiistai 21. huhtikuuta 2026

Kate Thompson: Kiellettyjen kirjojen lukupiiri

Romaani


Vaimoni oli saanut vinkin tästä kirjasta ja tilasi sen kirjastosta luettavakseen. Luin sen hänen jälkeensä mielenkiinnolla.

Englannin kanaalissa Jerseyn saarella saksalaiset pitivät miehityshallintoa yllä 1940-1945.

Kirja kertoo fiktion keinoin saarella sijaitsevan pikkukaupungin kirjaston hoitajasta Gracesta ja hänen parhaasta ystävästään postin jakajasta nuoresta Beatricesta, jotka kokevat natsimiehityksen ulkonaliikkumiskiellon rajoitukset sekä natsipropagandan ja sotavankien kovan kohtelun sekä todistajina, silminnökijöinä että omakohtaisesti.

Kirjaa laatiessaan kirjailija on perehtynyt historialliseen lähdemateriaaliin ja haastatellut saarella asuneita ja toimineita henkilöitä ja on koonnut kertomuksen tapahtumista, jota ei aiemmin ole kotirintamalta kerrottu.

Postimiehet pelastivat ihmishenkiä tunnistamalla ilmiantokirjeitä, joita paikallinen väestö palkkion toivossa lähetti natsihallinnon edustajille. Postimiehet lukivat kenestä henkilöstä kanneltiin ja kävivät varoittamassa kantelun kohteita piilottamaan luvattomat radiolaitteet tai suojelemansa natseilta paenneet sotavangit.

Tähän ympäristöön on rakennettu kirjan tarina. Kaksi nuorta naista perustaa kirjastoon lukupiirin, jossa luetaan otteita valituista kirjoista ja tavataan muita ihmisiä.

Naisten lähiomaiset esitellään myös osana kirjan henkilögalleriaa.

Itselleni kirjan yksiulotteiset henkilöhahmot ja tapahtumien kaavamainen esittely tekivät kirjan lukemisesta ennalta arvattavaa. Tarinassa riittää käänteitä ja jännitystä, mutta minulle tekstin tyyli oli kuin mikä vain viihdelukemisto. 

Jos ovat kirjan henkilöhanmot stereotyyppisiä, niin sitä ovat myös viholliskuvat, jotka ovat kuin Indiana Jones -elokuvien natseja, kauheuksineen ja iljettävine luonteen- ja kasvonpiirteineen. Juuri lukemieni Claire Keeganin tai Milan Kunderan kirjojen ote ihmiskuvaukseen - no, vertailu voi olla turhaa ja epäreilua, mutta Kate Thompson ei yllä samalle tasolle.

‐-----

Paras osa kirjaa ovat kirjan lopussa olevat taustatietojen esittelyt, dokumentit ja kuvaukset henkilöhahmojen esikuvien takana.

Ja toinen hieno seikka kirjassa on se, miten kauniisti siinä puhutaan kirjoista ihmisiä vaikeana aikana yhdistävänä voimana. Ja kirjojen sensuurin typeryydestä, mikä on nykyisinäkin aikoina edelleen ajankohtainen aihe.

Mai Laakso kuvaa kirjaa omassa blogissaan seuraavasti:




keskiviikko 15. huhtikuuta 2026

Riitta Jalonen: Kuvittele itsellesi mies

Romaani


Riitta Jalosen pienoisromaani löytyi kirjaston poistokirjojen hyllystä. En ole aiemmin lukenut Riitta Jalosen kirjoja, vaikka internetistä löytyvien tietojen mukaan hänellä on runsas kirjallinen tuotanto.

"Kuvittele itsellesi mies" on kirja ihmissuhteiden kipeydestä. Mirjami palaa kotiin Malagan matkalta ja paljastuu, että hänen aviomiehensä Kalevi on viettänyt rakastajattarensa Irmelin kanssa aikaa sillä välin heidän kotonaan.

Alkaa outo ihmissuhdekuvio. Viha, suru ja pettymys valtaavat sekä Mirjamin että Irmelin. Sitä seuraavia dramaattisia tapahtumia kirja käsittelee tavalla, joka on mestarillinen ihmissuhteen kipupisteiden ruumiinavaus.

Suosittelen.


Eräs arvio kirjasta:

tiistai 14. huhtikuuta 2026

Milan Kundera: Olemisen sietämätön keveys

Romaani


En ole aiemmin lukenut Milan Kunderan kirjoja, mutta olen joskus 1980-luvulla nähnyt tästä kirjasta tehdyn elokuvan.

Milan Kunderan kirja "Olemisen sietämätön keveys" on nyt toukokuun alun 2026 lukupiirimme kokouksen aiheena.

Kirja käsittelee ihmisen ihmisenä olemista. Taustana kirjan tarinalle on vuonna 1968 tapahtunut Neuvostoliiton suorittama Tshekkoslovakian valtaus. Kirjassa on monia kerrostumia, päällimmäisenä tasona on kirjailija Kunderan kirjoittama taso, jossa hän kertoo miten synnytti kirjan henkilöt ja kertoo millaisia nämä henkilöt, hänen luomuksensa ovat. Hän siis korostaa sitä, että tarina on fiktiota, ei kuvaa todellisia olemassa olevia ihmisiä. Joten hän ikäänkuin samalla sanoo lukijalle, että hänellä on valta tehdä henkilöidensä kanssa mielensä mukaan mitä vaan.

Kirjan henkilöitä on päätarinassa neljä. He ovat Thomáš, Thereza, Sabina ja Franz.

Nelikymppinen kirurgi Thomáš, joka on eronnut vaimostaan ihastuu tarjoilijatyttö Therezaan pikkukaupungin ravintolassa. Thomáš on eronnut vaimostaan ja vaimo on halunnut avioerossa pitää heidän yhteisen poikansa eikä salli ex-miehensä ollenkaan tapaavan lastaan. 

Thomáš kutsuu Therezan Prahaan ja tyttö asettuu asumaan Thomášin luokse. Thereza rakastuu syvästi Thomášiin ja he muuttavat yhteen - ja myöhemmin menevät naimisiin. Thomášilla on kuitenkin muitakin naissuhteita koko kirjan kuvaaman tarinan ajan, vakavimpana rakastajattarena on jossakin vaiheessa taidemaalari Sabina. Ajattelin kirjaa lukiessani, että Thomáš on melkoinen peterpan-hahmo, ei ole osannut kasvaa vastuulliseksi aikuiseksi, ilta illan perään hakee uusia seksikokemuksia... tämäkö on sitä olemisen keveyttä, ei sitouduta mihinkään eikä kehenkään? Thomášin tutkimusmatka arvoitukseen nimeltä nainen - näin hän sen itsellensä selittää.

Neuvostoliiton vyöryttyä Tshekkoslovakiaan vuonna 1968 monet pakenivat ulkomaille. Neuvostoliiton kommunistihallinto ja rautainen ote juuri Prahan kevään kukistamisessa ja Dubcekin hallinnon alistamisessa taatusti on sitä olemisen raskautta.

Thereza menee kuitenkin Prahan kaduille tankkien vyöryessä  kaupunkiin valokuvaamaan kaikkea, mitä neuvostoliittolaiset tekivät Prahassa. Kuvat hän välitti ulkomaille. Thomazin ystävätär Sabina oli johdattanut Therezan valokuvaajaksi, joten sitä ammattia Thereza harjoitti  nyt muutettuaan Prahaan Thomášin luokse. 

Thomáš päätyy muuttamaan Sveitsiin ja Thereza seuraa häntä sinne. Sabinan ja Therezan ja Thomášin välille kehittyy eroottisia tuntemuksia ja Thomáš kokee naisseikkailuja myös ulkomailla ollessaan.

Thereza päättää palata Prahaan väsyneenä Thomášin naisseikkailuihin.  Thomáš seuraa perässä kokiessaan, että suhde Therezaan on kuitenkin ainutlaatuinen. Theresa edustaa Kunderan keveyttä ja raskasta arvioivassa puntarissa sitä raskautta: perinteisiä arvoja, kiintymystä ja rakkautta. Thomáš pitää rakkauden ja seksin erillään, Thereza ei. 

Ja kumpikin kokee eri tavoin läheisyyden. Se pieni ja hellä ele, että Thereza tarrautuu unessaan Thomášin käteen saa merkityksensä kummankin elämää esittelevissä takautumissa - kumpikin kokee ja tulkitsee sen eri tavoin. Sattumat ohjaavat ihmisiä ja heidän päätöksiään.

‐-----
Kirjan poliittiset viritykset on kuvattu herkästi ja sen verran hienovaraisesti, että lukija näkee ja kokee tosi kylmäävänä sen kauheuden, minkä Neuvostoliiton kommunistihallinto toi vuosiksi Tshekkoslovakiaan.

Naapurit ilmiantavat toisiaan, ihmisiä provosoidaan toisiaan vastaan ja heitä hallitaan painostamalla ja uhkailemalla. Heitä yritetään saada irtisanoutumaan omista vilpittömistä mielipiteistään, joiden tulkitaan olevan provokaatioita sortohallintoa vastaan.

Ukrainaa sodalla painostava 2020-luvun Venäjä, Unkarin Orbanin hallinto ja Trumpin hallinto USAssa tulevat herkästi mieleen autoritaarisina järjestelminä,  kun kirjaa lukee. 

Se, että kirjailija kertoi hiljaisella äänellä Olemisen sietämättömässä keveydessä noista 1968 sortotoimista voimistaa lukijalle sorron brutaaliutta. Kirjailija oli jo emigroitunut itse ulkomaille ja kirjoitti kirjan silti varovasti, ehkä hänellä oli toive päästä palaamaan syntymämaahansa? Vai oliko hänellä tuntumaa länsimaissa toimivista KGB:n agenttien toiminnasta? No, kirjailija pääsi palaamaan Tsekkeihin 1990-luvulla, Neuvostoliiton kaaduttua ja Tsekin ja Slovakian vapauduttua. Kulttuurimyönteinen presidentti Vaclav Havel oli tuolloin vallassa, kirjailija itsekin.

-------
Kirjan hahmo Franz on viisikymppinen yliopiston professori Sveitsissä. Franz rakastuu Sabinaan ja järjestää "työmatkoja", joiden avulla pääsee harrastamaan seksiä Sabinan kanssa, kuvitellen että ei näin loukkaa vaimoaan.

Franz tunnustaa kuitenkin uskottomuutensa vaimolleen ja kuvittelee Sabinan olevan rakastunut ja valmis menemään kanssaan naimisiin, sillä hän itse on niin rakastunut naiseen. Sabina kuitenkin jättää Franzin, heidän ajatusmaailmansa eivät kohtaa. Sabina ei muutenkaan halua sitoutua kehenkään. Sabinan isä oli tiukka kommunisti ja taidekoulussa Sabinan oletettiin maalaavan vain sosialistisen ihanteen ja Stalinin keksimän tyylisuunnan "sosialistisen realismin" mukaan, siis realistisia näköiskuvia, tavallaan  työläisille suunnattua propagandaa Stalinin vaatimusten mukaan. Sabina on kapinallinen ja vapaa ja kahlitsematon koko ikänsä. Lieneekö henkilöhahmona Milan Kunderan suosikki ja ihanne?

Mutta Sabina siis maalaa mitä haluaa ja elää miten haluaa, hän ottaa nautintonsa rakastajistaan, mutta ei todellakaan sitoudu kehenkään. Tosin knallihattu isoisältä edustaa hänelle jotakin pysyvää, olisiko kaipuuta aikaan ennen kommunistivallankumousten maailmaa. Vai onko knalli silmänisku Charlie Chaplinin suuntaan, kirjailijan kujeilua. Franz ei ymmärrä knallia naisen päässä, Thomáš sen sijaan tykkää vilpittömästi kaikista Sabinan kujeista ja leikeistä. Franz on perinteinen kaavoihinsa kangistunut professori, joka kuitenkin kaipaa ja haluaa irti normielämästä ja ihailee Tsekkejä ja nuoria, jotka käyvät aatteidensa puolesta mielenosoituksiin.

Erottuaan vaimostaan ja tultuaan Sabinan jättämäksi hän ryhtyy idealistiseksi hupsuksi  jonka kohtaloksi muodostuu seikkailu kaukoidässä mielenosoitusmatkalla. Olemisen sietämättömän raskauden kuvaus tämä roolihenkilö Franz?

Milan Kunderan kirja ei etene kronologisesti, siinä on seassa Therezan unijaksoja, siinä on herkkyyttä ja kauneutta ja kauheutta sekä surua ja hauskuutta ja haikeutta. Erotiikka on kirjassa leikkiä, ei totista tuherrusta., sillekin voi nauraa - tai ainakin hymyillä.

Kundera kujeilee ja pilailee ja nauraa monenlaisille asioille. Kirjailijoiden tapaan hän kertoo juttuja eikä kaikkea pidä ottaa totena ja vakavasti. Ihan suoraa huuhaatakin on mukana, Stalinin pojan kohtalosta jutustelu esimerkiksi.

Tykkäsin kirjasta kovasti, kotona on hyllyssä vielä lisääkin Kunderan teoksia, varmaan palaan vielä niiden pariin myöhemmin, kun nyt pääsin makuun tämän teoksen kanssa.

Tämä teos on ollut arvostelumenestys ilmestyttyään eri puolilla maailmaa. 

Muita tsekkikirjailijoita, joita olen lukenut ovat mm Jaroslav Hasek: Kunnon sotamies Svejk, Karel Capek: Salamanterisota, Bohumil Hrabal: Tanssitunteja aikuisille ja edistyneille, ja Liian meluisa yksinäisyys. Lämmin huumori ja kujeilu on noille tarinoille ominaista, tsekkiläinen huumori! Suosittelen.

-------

Lukuiloa!

Eräitä arvioita arvio kirjasta:



Jennifer Jelinkovan esitelmä youtubessa teoksesta, 25 minuuttia (englanniksi):


Eräs toinen videoesitelmä kirjan merkityksesta (Life lessons from...):

Ja vielä eräs videoesitelmä:

----------

Philip Kauffman teki kirjan pohjalta elokuvan, jonka näin tuoreeltaan 1980-luvulla. Elokuva oli melkoinen yleisömenestys, pääosissa Daniel Day-Lewis, Juliette Binoche ja Lena Olin. Itse keräsin noihin aikoihin myös elokuvamusiikkia äänilevyinä, tämän elokuvan musiikki on minulla vinyyli-lp-levyllä edelleenkin tallessa.

Elokuva on kuitenkin karsittu versio kirjasta. Teoksen nyt luettuani kehotan lukemaan kirjan ensin, katsomaan ehkä elokuvan sen jälkeen.

Elokuvan traileri:

perjantai 10. huhtikuuta 2026

Asko Sahlberg: Amandan maailmat

Romaani

Asko Sahlberg hallitsee pienoisromaanien tekemisen ja hänellä on siihen oma tyyli. Sanottava on tiivistä ja kaunista tekstiä ja kertoo kaiken oleellisen.

Tässä "Amandan maailmat" -teoksessa törmää monta asiaa toisiinsa luoden tarinan jännitteen.

Tapahtumien näyttämö on Amandan yksinään asuma mökki. Amanda on heikkolahjainen vanhus, joka ei ole koskaan mennyt naimisiin. Hän sinnittelee mökissään ilman sähköä, lämmitys hoituu polttopuilla ja ruokaa hän saa omasta kasvimaasta. Eläkkeen hän käy hakemassa pankkikortillaan kaupungista.

Naapurissa asuu epäsiisti romuluinen mies Jansson, jolta Amanda saa apuja raskaisiin töihin. Ja Jansson saa seuraa Amandasta, tavallaan.

Amanda törmää teini-ikäiseen pakolaispoikaan ja löytää pojan kautta lähikaupungista pakolaisen asuttaman parakkikylän. Hän näkee ja kokee myös monia muita maailmoita, joissakin on ystävyyttä, joissakin epäluuloa ja pelkoa ja vihaa.

Pienikokoisen kirjan 136 sivuun mahtuu myös päiväunien ja yöunien maailmoita sekä kerrontaa Amandan traagisesta nuoruudesta. 

Hieno teos!

keskiviikko 8. huhtikuuta 2026

Camille Laurens: Mieheni

Romaani


Kierrätyspisteeltä löytyi tämä ennestään minulle tuntemattoman ranskalaisen naisen romaani. Kirja on julkaistu vuonna 2000, suomennos vuodelta 2001.

Kirjailija kuvaa kirjassa elämäänsä miestensä kautta. Isä, isoisä, isosetä, aviomies, rakastajat ja haavekuvat esiintyvät kirjailijan, jonka nimi on Camille, tekstissä. Siinä hän tilittää suhdettaan elämänsä miehiin terapeutilleen.

Terapeuttikin tietysti on mies, kuinkas muuten, ja miehistä kiinnostunut kirjailija valitsee hänet terapeutikseen juuri sen takia, että ilmeisesti tämä on kiinnostava mies.

Kirja koostuu ikään kuin dialogista, jossa kirjailija kertoo jostakin elämänsä miehestä ja mitä hän teki miehelle, jos teki tai mitä mies teki Camillelle, jos teki.

Naisten ja miesten suhdetta vatvotaan läpi kirjan naisen eri elämänvaiheiden kautta. Kaikenlaista tapahtuu, hyvää ja pahaa. Löytyykö rakkautta ja tunnistaako Camille rakkauden, jos luulee sen löytyneen.

Kirja on henkevä tai "henkevä" ja kepeä ranskalaiseen tapaan. Miesten hyvät ja huonot piirteet ruoditaan ja kirjoittajan tekstiä lukiessa pohtii kyllä moneen kertaan, onko kyseessä peitelty miesviha vai aito kiinnostus mieheen, nimenomaan siis vielä suhteessa naiseen, romaanin kertojaan, joka siis on kirjailija. Hmmm, huomaanko tekstin kuvaavan narsistia? Ei välttämättä, kyseessä on kuitenkin fiktio. Mutta kirjassa ei kuitenkaan kovasti yritetä kuvata miehiä kuin pinnallisesti, mielestäni.

Romaanin alussa kuvataan vielä päähenkilön eli kirjailija Camillen tapaamista kustantajan kanssa, jolle kirjan tekstiä kirjoitetaan. Kirjailija koittaa "myydä" ajatuksen kirjasta, joka kertoo miehistä hänen elämässään kustantajalle tapaamisessa. Kirjan lopussa palataan vielä parin sivun verran kustantajan tapaamiseen, kirjan ollessa lopuillaan. Siis sen kirjan, jota kirjan päähenkilö kirjoittaa tilittäessään miessuhteitaan terapeutilleen.

-----

Kirja oli kevyt lukea ja tulee hakematta mieleen muutama ihmissuhteita käsittelevä ranskalainen elokuva.


Ps: Camille Laurensin tekstiin perustuva elokuva "Olen kuka haluat" on ollut digiboksillani tallennettuna. Ehkä katson sen jossakin välissä. Arvio elokuvasta seurailee omia tuntojani tästä kirjasta ja sen herättämistä tunteista. Tuo elokuvan käsikirjoitus perustuu eri tekstiin kuin tämä "Mieheni" kirja, jotakin samoja teemoja on kuitenkin käsittelytavassa.

sunnuntai 5. huhtikuuta 2026

Asko Sahlberg: Irinan kuolemat

Romaani


En ole ennen Asko Sahlbergin kirjoja lukenut. Tämä 156 sivua pitkä kertomus "Irinan kuolemat" on hurja tarina erään suomalaisen sotalapsen elämästä.

Sahlberg kuvaa lapsen kokemuksia sodasta ja menetyksistä tavalla, joka jää lukijan mieleen. Kauniit lauseet ja vertaukset ja rinnastukset luonnonilmiöistä sekoittuvat sodan siviiliväestölle aiheuttamaan julmuuteen kirjailijan viedessä tarinaa eteenpäin.

Koti-Helsinki jää taakse sotalapset siirtyvät uuteen kotiin Ruotsiin. Elämä Ruotsissa muodostuu painajaismaiseksi kokemukseksi tavalla, jota ei voi arvata.

Irina kokee ja näkee monta kuolemaa, kuten kirjan otsikko lupaa.

Tämä tuskin on viimeinen Asko Sahlbergin kirja, jonka luen.


Eräs arvio kirjasta:


Kirjailijan esittely wikipediassa:



lauantai 4. huhtikuuta 2026

Friedrich Dürrenmatt: Kapinallinen - Kuunpimennys

Kaksi kertomusta

Kirjailija on kirjoittanut omaa elämäänsä
pohtivat esipuheet tämän teoksen kertomuksille.

Hän kertoo suhteestaan uskontoon ja filosofiaan ja kirjallisuuteen ja kirjoittamiinsa näytelmiin ennen kuin päästää lukijan kertomustensa ääreen.

Kertomukset ovat viihdyttäviä ja niiden mahdollinen syvällisyys  aukeaa kirjailijan tekemien alustusten jälkeen ihan mainiosti. 

Kapinallinen -kertomuksen alustuksena oleva 1900-luvun filosofien sjatusten ja kirjailijan niiden kanssa käymän dialogin seuraaminen oli itselleni hiukan raskasta, kun en ole noita filosofien ajatuksia itse lukenut. 



torstai 2. huhtikuuta 2026

Alex Capus: Lėon ja Louise

Romaani


Kirjaston poistokirjoista tarttui matkaani tämä ihastuttava tarina. Huomaan itsessäni asuvan parantumattoman romantikon olevan altis tämän kaltaisille tarinoille.

Alex Capus on sveitsinranskalainen kirjailija, syntynyt v.1961. Kirjan esittelytekstissä kannen liepeessä kerrotaan, että kirja perustuu kirjailijan isoisän tarinaan.

Kirjassa on samanlaista romantiikkaa ja huumoria kuin Jacques Tatin elokuvissa, tragiikkaa kuin "Jules ja Jim" -elokuvassa ja omasta takaa elämäniloa ja positiivista asennetta siinä mitassa, että tarinan lukemisen alettuaan kirjaa ei malta laskea käsistään.

Kirja toimii Ranskan esittelynä kuin turistioppaana pienen ihmisen näkökulmasta 1900-luvun alusta aina 1960-luvulle.

Léon ja Louise ovat tarinan alussa 17-vuotiaita nuoria, jotka tapaavat sattumalta pojan tultua töihin juna-aseman sähköttäjön apulaiseksi pieneen kylään vuonna 1918. He ystävystyvät ja rakastuvat ja rakkaus kestää läpi Léonin avioliiton ja kahden maailmansodan. He elävät elämänsä erillään toisistaan, mutta koko ajan toistensa ajatuksissa, vain silloin tällöin kohdaten toisensa ja muistaen erityisen nuoruuden rakkauden, eläen uudestaan nuo rakkauden hetket.

Oikea hyvän mielen kirja. Ranskan maaseutu hehkuu värikkäänä tarinassa, Pariisin kadut ja puistot 1920-1960 ovat epookin mukaisena näyttämönä kirjan tapahtumille.

Lukuiloa!