sunnuntai 21. kesäkuuta 2026

Claire Keegan: Aivan viime hetkellä

Kolme novellia

Lukupiirissä on ollut aiemmin jo kaksi Keeganilta suomennettua teosta. Niissä on ollut tiiviissä ja lyhyessä muodossa koskettava tarina, joista olemme pitäneet kovasti.

Suurin odotuksin tartuin tähän "Aivan viime hetkellä" -teokseen.

Niminovelli "Aivan viime hetkellä" aloittaa kirjan. Alun perin se on julkaistu The New Yorkerissa 2022.

"Pitkä ja tuskallinen kuolema" on julkaistu Walk the blue Fieldsissä vuonna 2007.

Kirjan päättävä novelli "Antarktis" on julkaistu alkuaan Antarcticassa vuonna 1999.

‐-------

Tänän kirjan novellit eivät minulle edusta parasta Keegania. Teksti on edelleen hyvää, mutta novellien aiheet miehistä ja naisista ovat yksiulotteisempia ja stereotyyppisempiä kuin parin aiemmin lukemani kirjan tarinat.

"Aivan viime hetkellä" kertoo miehestä, joka vetäytyy viikonlopun viettoon työpaikaltaan ja muistelee rakastumistaan ja kosintaansa, joka ei edennyt perinteisesti, samassa tarinassa morkataan perinteistä miehen mallia Irlannissa.

"Pitkä ja tuskallinen kuolema" kertoo 39-vuotiaasta kirjailijattaresta, jonka kirjoitusretriitti ei käynnistykään kivuttomasti, kun odottamaton vierailija sotkee kuviot käytöksellään.

"Antarktis" on novelli kirjailijan varhemmasta tuotannosta ja se sisältää pimeitä elementtejä jouluostoksille ja avioliiton ulkopuolista seksiä hakemaan lähtevälle.


Claire Keeganin haastattelussa hän taustoittaa naisten asemaa Irlannissa, se selittänee tämän kirjan asenteita:




4 kommenttia:

  1. Samaa mieltä, en tykännyt näistä novelleista ja kammoksuin tuota Antarktis-novellia. Keegan ei kyllä päästä helpolla irlantilaisia, vaan kaivelee ikävä tapahtumia, kuten kirjassa Nämä pienet asiat.

    VastaaPoista
  2. Nuo pari aiempaa kirjaa koskettelevat laajemmin yhteiskunnallisia ongelmia Irlannissa. Nämä tämän kirjan novellit taas mies-nais vastakkainasettelua, eivätkä mitenkään tyylikkäästi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä ikäviä tilanteita olisi tasapainottanut, jos ainakin yhdessä novellissa valta olisi ollut naispuolisella henkilöllä. Nyt selkeästi sormi osoitti miesten suuntaan.

      Poista
    2. Linkitin ylle blogitekstiini Claire Keeganin haastattelun youtube-videolla, siinä haastatellaan kirjailijaa tämän kirjan niminovellin tiimoilta. Se todella selittää, millaisessa misogyynisessä irlannissa kirjailija on asunut lapsuutensa. Naisten ja miesten epätasa-arvo juontuu osin katolisuudesta mutta myös perinteestä, jossa naisille on osoitettu paikka vain miesten palvelijoina, tarpeiden tyydyttäjinä. Ja mihet odottavat naisten tekevän asioita heille, mutta miehet eivät tee naisten eteen asioita. Kaikki perustuu ikäänkuin "kaupankäyntiin" ihmissuhteissa.

      Poista