tiistai 6. tammikuuta 2026

Tiina Taipale: Nukketeatteri

Romaani/scifi


Kotimaisessa scifi-genressä löytyy uusia hyviä kirjoittajia tuon tuostakin. Tiina Taipale on uusi tuttavuus, joka kypsässä esikoiskirjassaan osoittaa loistavaa kykyä luoda muodoltaan täydellinen kirja erikoisesta skenaariosta.

Penelope ja Sue ovat synteettisiä keinoihmisiä, joiden isäntä orgaaninen, oikea ihminen Oskar järjestää keinoihmisten ja orgaanisten tapaamisia liikehuoneistossaan. Tapaamisissa ihmisiä palvelemaan suunnitellut ihmiskopiot pyrkivät toteuttamaan ihmisten kaikkia mielihaluja ja herättämään ja provosoimaan noita mielihaluja.

Penelope on taiteelliseksi suunniteltu ja opetettu seuralainen, joka Oskarin pyynnöstä luo piirustuksia ja maalauksia kaikesta kokemastaan ja keinoihmisten verkoston linkkien avulla muiden keinoihmisten kokemasta ja näkemästä ja tallentamasta.

Oskar on kutsunut tuttavapariskuntansa jatkoille asuntoonsa, joka samalla toimii hänen liikehuoneistonaan. Pariskunnan mies tulee Penelopen huoneeseen ja Oskar antaa Penelopelle luvan tehdä kaikkea, mitä mies toivoo. Pariskunnan nainen jää toisaalle asunnossa keinoihminen Suen ja talon isännän Oskarin seuraan.

Miesvieras haluaa Penelopen kertovan hänelle tarinaa siitä, mikä tämä Penelope on.

Syntyy kiehtova monologi, litteraatti kuskustelusta sisältää Penelopen lausumat asiat, miehen kommentteja ei tarvita. Niistä asioista tulee esiin kertomus tekoälyllä varustetuista ihmisen kaltaisista nukeista ja niillä järjestetystä liiketoiminnasta, missä superrikkaat järjestävät salaisia "nukketeatteri-esityksiä" eri puolilla maailmaa. Nukeille voi tehsä mitä tahansa, mitä ihmisille ei voi. Nuket ovat kuitenkin oppivia ja keräävät dataa tietokantoihin ihmisten käyttäytymisestä ja oppivat kaikkea herkillä superaisteillaan tarkkaillessaan ihmisiä.

Rajankäynti ihmisten ja keinoihmisten välillä on ollut kiehtovaa luettavaa aina Mary Shelleyn "Frankenstein" -romaanista asti. Kotimaisia viime aikojen isoja elämyksiä on ollut myös Marisha Rasi-Koskisen "Kesuura" ja Anu Holopaisen "Salome" sekä virtuaalitodellisuuden ja reaalitodellisuudrn törmäyksestä ja syövereistä kertova Emilia Suvialan "'Laakso". 

Kaikissa näistä kirjoista on ollut aina jokin uusi näkökulma ihmisyyteen ja siihen, mikä meistä tekee ihmisiä. Upeita kirjoja kaikki, suosittelen.

Poikkeuksellisen ajankohtaisen kirjasta tekee tämä asetelma, jossa maailman superrikkaat pitävät salaisia paheellisia kokoontumisiaan ja juhliaan seksinukkeja käyttäen eri puolilla maailmaa. Tämä ei ole kovin kaukaa haettua, kun nyt juuri vuonna 2025 Yhdysvaltain presidentti yrittää peitellä osallisuuttaan entisen ysyävänsä pedofiili Jeffrey Epsteinin toimintaan. Epstein kuljetti alaikäisiä tyttöjä yksityissaarelleen maailman rikkaiden hyväksiköyttöä varten, mahdollisesti hankkiakseen kiristysmateriaalia saadakseen valtaa. Ainakin entinen prinssi Andrews Englannista ryvettyi skandaalissa ja menetti kuninkasllisen nimensä.

Kirja on julkaistu 2024, jolloin tuota Epstein kohua ei vielä tunnettu niin syvästi kuin nyt,.

Kirjan lopussa estetyt tulevaisuusvisiot maspallon kohtalosta ovat hyytävää luettavaa.

Aihetta sivuavia juttuja netissä:




keskiviikko 31. joulukuuta 2025

Samantha Harvey: Kiertoradalla


Romaani

Välillä lukusuositus, kirjaston uutuushyllystä tarttui matkaan hieno teos. Samantha Harvey "Kiertoradalla". Kirja on ainakin minulle lukijana tosi koukuttava. Avaruuslennon arki ja ajan kuluminen, maapallon kiertäminen vuorokauden aikana on kirjan aiheena. Mutra siihen mahtuu paljon muutakin: maapallon tilan tarkkailua, tietoa avaruuslennon vaikutuksesta ihmisen fysiologiaan, kaipuuta kotiin tai samaan aikaan kuuhun laukaistavaan Artemis-alukseen, tähtitaivaan tarkkailua, unelmia ja tieteelisten kokeiden tekoa. 16 auringonnousua vuorokaudessa, revontulinäytelmiä... 


Näin vuoden vaihtuessa tämä osui ja upposi lukuelämyksenä. 161 sivua avaruusaseman matkassa. Kirja oli science-fiction luokassa kirjaston hyllyssä, romaani on kuitenkin sellainen, että sen tapahtumat voi hyvin kuvitella ISS -aseman arkeen.

lauantai 20. joulukuuta 2025

Robert Seethaler: Kokonainen elämä

Romaani


Taas uusi kirjailijatuttavuus. Tämä kirja on hieno pieni parin tunnin lukuelämys. Kuinka onnistuu kokonaisen elämän kirjoittaminen 130 sivun mittaiseksi romaaniksi? Pelkistämällä, ja keskittymällä olennaiseen se onnistuu.

Eikä tässä kirjassa kuvattu elämä ole mikä tahansa elämä. Vaikka Andreas Egger on vaatimattomista oloista, hän elää täyden elämän sekatyömiehenä, ensin lapsena maatilan töissä, sittemmin vuoriston köysiratojen rakentajaporukassa. Hän elää läpi kauheita aikoja ja kokee menetyksiä, mutta elää kuitenkin elämäänsä.

Romaanin tyylissä on jotakin Elisabeth Stroutin kirjojen tapaista, kaikkea ei kerrota vaan lukija saa tehdä omia johtopäätöksiään ja täydentää tarinaa. teksti hengittää ja antaa lukijalle tilaa ajatella. Valmiita ratkaisuja tai asenteita ei tyrkytetä vaan kerrotaan syvästi inhimillinen tarina. Tarina kerrotaan kronologisesti etenevänä, takaumia ei tekstissä juurikaan ole.



Lukuiloa!

sunnuntai 14. joulukuuta 2025

Claire Keegan: Kasvatti

Pienoisromaani


Claire Keeganin teos "Nämä pienet asiat" oli lukupiirin käsiteltävänä noin vuosi sitten. Nyt luettavana ennen tammikuun kokousta on hänen aiempi teoksensa "Kasvatti".

Teoksessa perheen tytär joutuu tai pääsee viettämään kesää Kinsellan pariskunnan luokse. Tytön isä kyydittää tyttöä autollaan tuohon sukulaisten taloon. Tytöllä on kotona sisaruksia ja hänen äitinsä odottaa taas vauvaa.

Tyttö saa sijaisperheessään kuukausiksi hellän kohtelun. Kirjailija ei suotaan kerro, millaista olo on ollut tytön kotona vaan antaa lukijan tehdä johtopäätöksensä siitä mikä kerrotaan ja jätetään kertomatta.

Jälleen Keeganilta hienoa vähäeleistä kuvausta elämästä Irlannin maaseudulla.

Lukuiloa.

lauantai 13. joulukuuta 2025

Ari Turunen: Ei onnistu

Tietokirja


"Jälkiviisasta vastustamisen historiaa".

Tuo on kirjan kannen alaotsikkona ja se kuvaa hyvin, mistä kirjassa on kysymys. Kirjailija on koonnut historiasta esimerkkejä tilanteista, joissa uusi aate tai tyylisuunta tai muoti tai politiikka on kokenut vastutusta. 

Yleensä jonkin uuden syntyminen ja vakiintuminen vaatii vanhan köytännön hylköömistä. Ihmisillä on taipumusta, perustellusti ja joskus perusteetta, takeetua vanhaan hyvöön toimivaan, ennenkuin uuden edut huomataan.

Kirja on riemastuttavaa luettavaa!

Suosittelen.