Kotimaisessa scifi-genressä löytyy uusia hyviä kirjoittajia tuon tuostakin. Tiina Taipale on uusi tuttavuus, joka kypsässä esikoiskirjassaan osoittaa loistavaa kykyä luoda muodoltaan täydellinen kirja erikoisesta skenaariosta.
Penelope ja Sue ovat synteettisiä keinoihmisiä, joiden isäntä orgaaninen, oikea ihminen Oskar järjestää keinoihmisten ja orgaanisten tapaamisia liikehuoneistossaan. Tapaamisissa ihmisiä palvelemaan suunnitellut ihmiskopiot pyrkivät toteuttamaan ihmisten kaikkia mielihaluja ja herättämään ja provosoimaan noita mielihaluja.
Penelope on taiteelliseksi suunniteltu ja opetettu seuralainen, joka Oskarin pyynnöstä luo piirustuksia ja maalauksia kaikesta kokemastaan ja keinoihmisten verkoston linkkien avulla muiden keinoihmisten kokemasta ja näkemästä ja tallentamasta.
Oskar on kutsunut tuttavapariskuntansa jatkoille asuntoonsa, joka samalla toimii hänen liikehuoneistonaan. Pariskunnan mies tulee Penelopen huoneeseen ja Oskar antaa Penelopelle luvan tehdä kaikkea, mitä mies toivoo. Pariskunnan nainen jää toisaalle asunnossa keinoihminen Suen ja talon isännän Oskarin seuraan.
Miesvieras haluaa Penelopen kertovan hänelle tarinaa siitä, mikä tämä Penelope on.
Syntyy kiehtova monologi, litteraatti kuskustelusta sisältää Penelopen lausumat asiat, miehen kommentteja ei tarvita. Niistä asioista tulee esiin kertomus tekoälyllä varustetuista ihmisen kaltaisista nukeista ja niillä järjestetystä liiketoiminnasta, missä superrikkaat järjestävät salaisia "nukketeatteri-esityksiä" eri puolilla maailmaa. Nukeille voi tehsä mitä tahansa, mitä ihmisille ei voi. Nuket ovat kuitenkin oppivia ja keräävät dataa tietokantoihin ihmisten käyttäytymisestä ja oppivat kaikkea herkillä superaisteillaan tarkkaillessaan ihmisiä.
Rajankäynti ihmisten ja keinoihmisten välillä on ollut kiehtovaa luettavaa aina Mary Shelleyn "Frankenstein" -romaanista asti. Kotimaisia viime aikojen isoja elämyksiä on ollut myös Marisha Rasi-Koskisen "Kesuura" ja Anu Holopaisen "Salome" sekä virtuaalitodellisuuden ja reaalitodellisuudrn törmäyksestä ja syövereistä kertova Emilia Suvialan "'Laakso".
Kaikissa näistä kirjoista on ollut aina jokin uusi näkökulma ihmisyyteen ja siihen, mikä meistä tekee ihmisiä. Upeita kirjoja kaikki, suosittelen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti