Esikoisromaaninsa kirjoittanut Jori Reijula kirjoittaa sujuvaa huumoria pulppuavaa tekstiä tarinassaan nössön diplomi-insinööri Jan-Petterin (Jiipee) aikuistumisesta ja parisuhde-elämästä.
Jiipee on nykyajan vastine peräkammarin poika -käsitteelle. Hän käy tosin töissä, mutta vapaa-aika kuluu joko tietokone-tai videopelejä kotona pelaten tai epätoivoisissa pariutumisyrityksissä, kavereiden kanssa kännäämisessä tai alemman sarjan salibandytreeneissä ja peleissä. Noita hän harrastaa, koska kuvittelee, ettö niitä pitää harrastaa ollakseen sellainen mies, joka on hänen action-viihteestä opitun mieskuvansa mukainen.
Jiipee jää yksin kun Maija jättää hänet. Tämä on jo järjestyksessä toinen Maija, joka tekee näin. Jiipee lähtee veljensä Maxin luona käymään Kuopiosaa ja siellä ravintolakierroksella löytää elämänsä naisen Raijan. Tämä Raija on tahtoihminen, joka pistää Jiipeen ruotuun ja heidän yhteiselonsa käänteet vievät miehen avioelämän syvään päätyyn. Jiipee ei pääse helpolla. Kuten sananlasku sanoo: kannattaa varoa, mitä toivoo, sillä se voi toteutua..
‐-----
Kirjan teksti on vauhdikasta ja sujuvaa huumorikerrontaa. Tyylilaji on satiiri. Vertauksia viljellään ja kuvauksia väritetään kuin menneiden aikojen vauhdikkaimmissa jerrycottoneissa 1970-luvun alussa.
Onko Jiipee miespuoilinen vastine Bridget Jonesille? Kirjan tapahtumissa ja Jiipeen kovissa yrityksissä löytää itsensä ja kestävä parisuhde itselleen, hinnalla millä hyvänsä, riittää viihdettä koko kirjan mitalta aina seesteiseen loppuun asti.
Alla pari arviota kirjasta:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti