Jori Reijula: Tähtipylly

Romaani

Jori Reijula jatkaa "Lattesamurai" -tarinan viitoittamaa tietä.

Tämä kirja vie Jan-Petterin (Jiipee) syvemmälle avioelämän haasteisiin ja ylikin, sillä parisuhteen arki kaatuu päälle, vaimo Raijan ja Jiipeen aikataulut yhteiselämälle ja lastenhoidolle ovat haasteellisia ja ihana tytär Iida tarvitsee myös osansa vanhempien ajasta ja huomiosta.

Esimies Allu, narsisti ja selkäänpuukottaja tanssittaa Jiipeetä sellaisen koreografian mukaan koti- ja ulkomaisilla työmatkoilla, joihin Jiipeen henkinen eikä fyysinenkään kantti riitä.

Tilanteet kiristyvät äärimmilleen. Voiko avioliiton pelastaa kun kaikki näyttää romahtavan.

‐-----

Kirjailija jatkaa aikuisten lastensatuaan kieli poskessa. Menoa riittää, mutta myös ajatuksia itse kullekin joko parisuhteissaan kipuilevalle tai kipuilut taakseen jättäneille.

Ehkäpä luen trilogian kolmannenkin osan...

Lukuiloa!

Jori Reijula: Lattesamurai

Romaani

Esikoisromaaninsa kirjoittanut Jori Reijula kirjoittaa sujuvaa huumoria pulppuavaa tekstiä tarinassaan nössön diplomi-insinööri Jan-Petterin (Jiipee) aikuistumisesta ja parisuhde-elämästä.

Jiipee on nykyajan vastine peräkammarin poika -käsitteelle. Hän käy tosin töissä, mutta vapaa-aika kuluu joko tietokone-tai videopelejä kotona pelaten tai epätoivoisissa pariutumisyrityksissä, kavereiden kanssa kännäämisessä tai alemman sarjan salibandytreeneissä ja peleissä. Noita hän harrastaa, koska kuvittelee, ettö niitä pitää harrastaa ollakseen sellainen mies, joka on hänen action-viihteestä opitun mieskuvansa mukainen.

Jiipee jää yksin kun Maija jättää hänet. Tämä on jo järjestyksessä toinen Maija, joka tekee näin. Jiipee lähtee veljensä Maxin luona käymään Kuopiosaa ja siellä ravintolakierroksella löytää elämänsä naisen Raijan. Tämä Raija on tahtoihminen, joka pistää Jiipeen ruotuun ja heidän yhteiselonsa käänteet vievät miehen avioelämän syvään päätyyn. Jiipee ei pääse helpolla. Kuten sananlasku sanoo: kannattaa varoa, mitä toivoo, sillä se voi toteutua.. 

‐-----

Kirjan teksti on vauhdikasta ja sujuvaa huumorikerrontaa. Tyylilaji on satiiri. Vertauksia viljellään ja kuvauksia väritetään kuin menneiden aikojen vauhdikkaimmissa jerrycottoneissa 1970-luvun alussa.

Onko Jiipee miespuoilinen vastine Bridget Jonesille? Kirjan tapahtumissa ja Jiipeen kovissa yrityksissä löytää itsensä ja kestävä parisuhde itselleen, hinnalla millä hyvänsä, riittää viihdettä koko kirjan mitalta aina seesteiseen loppuun asti.

Alla pari arviota kirjasta:

https://ammankirjablogi.blogspot.com/2022/06/jori-reijula-lattesamurai.html?m=1

https://mannilainen.blogspot.com/2022/07/jori-reijula-lattesamurai.html?m=1

Risto Isomäki: Krakenin saari

Ekotrilleri/teknotrilleri

Risto Isomäki vie lukijansa jälleen merelle teknologia- ja ekotrillerin piirteitä sisältävässä tarinassaan "Krakenin saari".

Meriteknologiayhtiö Norrstrand Group kehittää uudenlaista voimalaa Teneriffan luona. Sen yli 1000 metrin syvyydessä meren pohjaa luodannut tutkimusalus tuhoutui ja yhtiön johtaja Camilla Norrstrand kutsuu miesystävänsä Martti Ritolan selvittämään, mistä on kyse. Voimalaprojektin pitää jatkua ja tuloksia pitää syntyä, rahoittajat eivät pidä viivästyksistä. Aikataulu on kireä ja taloudelliset paineet ankarat. Uuden teknologian tuotto-odotukset ovat korkealla mutta riskitkin ovat suuret. Ja nyt yksi riskeistä näyttää toteutuneen tutkimattomassa maastossa.

Uutta sukellusta valmistellaan ja Camilla palkkaa uutta miehistöä selvitysmatkalle, sukeltamaan syvyyksiin, jotta tuhoutuneen sukellusaluksen kohtalo selviäisi.

Kaikki ei mene tälläkään kertaa suunnitelmien mukaan. Pientä sukellusalusta ohjaa Martti Ritolan nuoruuden rakastettu Isabella Valencia, joten tarinaan punoutuu myös tunnepuolen jännitteitä Camillan ja Isabellan ja Martin välille.

Tarinan teknologiaosiossa on Norrstrand-yhtiöiden kehittämä sukelluslaite, SuperWasp. Laite on yhden hengen ulkoisella robottirungolla, eksoskeletonilla, varustettu komposiittivalmisteinen mielikuvituksellinen sukelluspuku, jolla päästään jopa 2500 metrin syvyyteen. Tämä laite esiteltiin jo Isomäen edellisessä kirjassa "Viimeinen erämaa".

Tämäkin kirja kuulunee "Lauri Nurmi" -trillereiden sarjaan, sillä Martti Ritola kutsuu ystävänsä Laurin apuun tilanteen kiristyessä äärimmilleen.

‐-----

Sanoin jo aiemmin ja sanon jälleen, että Risto Isomäen parasta antia tieteis- ja ekotrillerikirjoissa on kirjailijan loppulauseissa käymä pohdinta niistä ideioista ja havainnoista, joiden oohjalta kirjan jännityskertomus on rakennettu.

On helppo arvata ne kirjan elementit, mitkä ovat puhdasta mielikuvitusta. Mutta merten ja mannerten ekologiaan ja ihmiskunnan energian tarpeeseen pohditut ratkaisuehdotukset käyvät oppitunniksi siitä, miten monitahoisista asioista on kyse.

Pohdinta ihmisen asemasta lajina maapallolla on aina terveellistä luettavaa, itse kullekin. Siitä kiitos!

https://fi.wikipedia.org/wiki/Risto_Isom%C3%A4ki

Arvio toisaalla:

https://kulttuuritoimitus.fi/kritiikit/kritiikit-kirjallisuus/ehka-ihminen-ei-olekaan-luomakunnan-valtias-arviossa-risto-isomaen-krakenin-saari/

Julija Iljuha: Minun naiseni

Tarinakokoelma Ukrainan naisista sodan keskellä

Julija Iljuha on 1982 syntynyt ukrainalainen toimittaja, runoilija ja kirjailija.

Tässä kirjassa kuvataan naisten kokemuksia sodan puhjettua Ukrainassa. Erilaiset elämänkohtalot tulevat näkyviksi kauheissa ja absurdeissa kohtauksissa, joita sodan mielettömyys synnyttää.

Ihmiset ovat urheita ja pelkureita, vihaisia ja turhautuneita. Sukulaiset ja ystävät pettävät. Nälkä, kylmä ja unettomuus vaivaavat. Sairaalat täyttyvät ja hajoavat. Vihollisen tankit vyöryvät kyliin.

----

Kirja on tärkeä muistutus siitä, mitä sota on. Nyt vuonna 2026 kun sota jatkuu ja USA:presidentti painostaa Ukrainan presidenttiä, on hyvä lukea, millaista rikosta ihmisyyttä vastaan hän puolustaa asettuessaan Venäjän ja Putinin puolelle.

Ruohonjuuritason katsaus toiseen todellisuuteen ja sodan raadollisuuteen on hyvä muistutus siitä, miten tärkeäö rauhantyö on.

https://maailmankirjat.ma-pe.net/julija-iljuha-minun-naiseni/

Richard Powers: Alkumeri

Romaani

Richard Powersin tarina kertoo ystävyydestä ja sen rikkoutumisesta. Se kertoo myös ihmiselämän hauraudesta. Lisäksi se kertoo ihmisen leikkisyydestä ja  kekseliäisyydestä. 

Ennen kaikkea kirja on kuitenkin nimensä mukaisesti kunnianosoitus meren eliöstön monimuotoisuudelle ja muistutus maapallon ekosysteemien haavoittuvuudesta. 

Tämä kirja olisi saanut olla vielä enemmänkin huuto luonnonsuojelulle ja ekosysteemien haavoittuvuudelle, nyt se on sitä mielestäni liian varovasti. Koen, että kirjan mahdollinen luonnonsuojelun sanoma hukkuu jossakin määrin tarinankerronnan koukeroihin!

‐-------

Rafi ja Todd ovat lukiossa ystävystyneet kaverukset. Rafi on köyhästä perheestä Chicagon mustien asuma-alueelta lähtöisin oleva poika ja Todd on rikkaan pörssimeklarin poika valkoisten asuma-alueelta. Rafin isä vaatii poikaansa pienestä pitäen opiskelemaan ja sinnikkyydellään ja lahjakkuudellaan loistanut poika saa paikan Ignatius Loyola -lukiosta, eliittilukiosta valkoisten alueelta. Rafin oikea isä on musta palomies, joka on kiivas ja väkivaltainen. Rafin äiti erosi tästä miehestään ja meni uusiin naimisiin miehen kanssa, joka ei osaa arvostaa Rafia ja tämän sisarta.

Kaverukset Rafi ja Todd ovat syntyneet vuonna 1970. Todd on loistava shakin pelaaja, pörssimeklari-isä on koulinut hänestä kunnianhimoisen ja voitontahtoisen pelaajan. Todd haastaa Rafin pelaamaan ja voittaa ensimmäisissä peleissä mennen tullen kokemattoman Rafin. Mutta Rafi haluaa oppia ja tulla yhtä hyväksi kuin valkoisetkin...

‐‐----

Toddista tulee sosiaalisen median ja tekoälyn kehittäjä. Rafi rakastuu yliopistossa Tyyneltä mereltä tulleeseen Inaan ja valmistuu kirjallisuuden ja kasvatustieteen tohtoriksi.

Kirjassa kerrotaan myös merentutkija Evelynin tarinaa. Hän sai 12-vuotiaana koekäyttää isänsä kehittämää sukelluslaitetta vuonna 1947. Tämä muutti hänen elämänsä suunnan: hänestä tuli meren tutkija, joka suoritti tutkimustyötään sukellusretkillään maailman merillä. Kirjan meren eliöstön kuvaukset ja visiot ovat hänen kertojanäänensä kuvaamia. Kaikki, mikä meressä on suurta ja valtavaa ja ainutlaatuista tulee lukijalle selkeästi esiin niiden kokemusten kautta, joita Evelynin elämästä kerrotaan.

Kirja ottaa myös kantaa ihmisen asemaan sosiaalisessa mediassa js digitaalisessa maailmassa tekoälyjen aikakaudella. Voiko tekoälyn luoma simulaatio herättää muistot niin eläviksi, että olisimme kuolemattomia tarinoinemme?

‐----

En ole aiemmin lukenut muuta Richard Powersin tuotantoa, mutta kiinnostaisi lukea hänen kehuttu teoksensa "Ikipuut".

https://suomenkuvalehti.fi/kulttuuri/arvio-richard-powers-on-vuosituhannen-tarkeimpia-kirjailijoita/