Lukupiirin helmikuun 2026 kokoontumisen aiheena oli Ian McEwanin teos "Rannalla".
Olen vuosikymmeniä aiemmin lukenut kirjailijan teokset "Sementtipuutarha" ja "Vieraan turva".
Tämä teos "Rannalla" on taitavasti rakennettu herkkä tarina ihmisen elämän satunnaisuudesta ja haavoittuvuudesta. Pieni hetki voi muuttaa koko loppuelämän suunnan toiseksi, eikä ihminen ole enää se sama ihminen toiveineen ja haluineen ja päämäärineen tuollaisen hetken jälkeen.
Florence ja Edward ovat vuonna 1962 juuri valmistumisen kynnyksellä olevia opiskelijoita, jotka ovat menneet naimisiin ja viettävät häidensä jälkeistä iltaa ja alkuyötä rantahotellin häähuoneistossa. Heillä ei kummallakaan ole kokemusta seksistä toisen ihmisen kanssa, Edwardilla tosin on kyllä kokemusta itsensä kanssa. Hän on kaksi viikkoa ennen häitä päättänyt paastota itsetyydytyksestä säästääkseen itseään hääyötä varten.
‐------
Nuo kaksi nuorta 22-vuotiasta ovat kovasti rakastuneita toisiinsa ja ovat harjoitelleet varovaisia helliä eleitä keskenään, mutta mitään vaatteet päällä hyväilyä pitemmälle menevää he eivät ole tehneet. Florence on eleillään torjunut Edwardin jos hyväilyt ovat käyneet liian vaativiksi ja intiimeiksi.
Florencen isä on liikemies ja äiti historianopettaja yliopistossa. Edwardin isä on opettaja maalaiskylässä ja hänen äitinsä on aivovamman seurauksena mihinkään keskittymätön kodin henki, jonka jäljiltä koti on kovin sotkuinen kaaos.
Florence on opiskellut viulunsoittoa ja on arka ja kömpelö, kaunis tyttö. Edward on kookas ja liikunnallinen historian opiskelija, jonka intohimo on blues ja rock&roll. Erilaisuudesta huolimatta nuoripari rakastuu toisiinsa silmittömästi, jopa niin paljon, että he päättävät mennä naimisiin.
‐----
Kirjassa hääyön herkkyydestä kerrotaan kaikki oleellinen: tunteiden vuoristorata odotuksen jännityksineen ja suorituspaineineen. Ja niin siinä käy: tunteiden vuoristorata heittää nuorenparin epäonnisesta häävuoteesta meren rannalle tilintekoon, johon liitto päättyy.
Kumpikin elää tuon lyhyeksi jääneen avioliiton jälkeen elämäänsä vuosikymmeniä koskaan enää toisiaan tapaamatta. Edward kokee naisseikkailuja ja muutaman vuoden avioliiton ja toimii pienyrittäjänä rock-musiikin parissa. Florencesta tulee menestyksekäs viulisti, jonka kvartetin esityksiä kuullaan ympäri maailman.
‐----
Hämmästyttävää, miten 180 sivun mittaisen kirjan tekstillä saadaan kuvattua rikkaasti kokonainen elämä.
Kirjailija on tehokkaasti fokusoinut nuorenparin elämän käännekohtaan kirjan kulminaatiopisteen, johon suuntaamalla saa lukijan odotuksen seuraamaan tarinaa, josta voi aueta monia suuntia.
1960-luku oli "rakkauden vuosikymmen", ehkäisypillerit ja uusi vapaa nuorisokulttuuri muuttivat ajattelutapoja suurissa metropoleissa, joukkoviestintä vei muutosta laajemmallekin.
Aiempien vuosikymmenten moraaliset arvot lientyivät ja esimerkiksi homoseksuaalisuus poistettiin rikoslaista. Erilaisia parisuhteita saattoi syntyä.
Kirjan nuorenparin tragedia on siinä, että he kumpikin rakastivat toisiaan kovasti, mutta seksuaaliset halut eivät kohdanneet. Kumpikaan ei voinut tai osannut sanoittaa oikein sitä mitä halusi, siten, että se lyhyessä hetkessä olisi korjannut tilanteen.
