Jori Reijula: Museokilvet

Romaani/huumori

Jori Reijula jatkaa "Lattesamurai" Jan-Petterin (Jiipee) testoteronivajaata ja älyvapaata seikkailua suomalaisten parisuhteiden alkutaipaleiden karikoista.

Jiipee on päässyt Raijansa kanssa taas yhteen ja haaveilee perheenlisäyksestä. Tytär Iida saisi seurakseen nuoremman sisaruksen tai useampiakin.

Uudessa työpaikassa tehdään uuden työkaverin Ramin kanssa suurprojektia jonka päätyttyä työkaverit painuvat kolmen viikon lomalle Los Angelesiin, kehonrakennuksen mekkaan.

Siellä kaveruksista kuoriutuu uusia miehiä.

-----

Reijulan kirjan huumori jatkaa Veikko Huovisen ja Arto Paasilinnan tyylistä seikkaikukertomusten perinnettä, antisankari Jiipee on kuin televisiosarjasta "Ou nou" tempaistu feminiinisen stereotypian empatialla varustettu herkkä mies. Huumoria siis revitään miehisistä kliseistä ja henkilöhahmojen galleria on kuin Putoushahmojen esittelyä. Tutuilla vakiohokemilla varustetut henkilöt esitellään eri kohtauksissa ja törmäytetään eri tilanteisiin punttisaleilla, saunassa, kapakoissa lentokentillä ja kotisohvilla. Hahmojen mielentiloja ja niiden vaihteluita saadaan syntymään ja tarina ottaa dynamiikkansa siitä, millä tavoin joko puoliso tai kaverit ohjaavat antisankaria toimimaan. Omaa vapaata tahtoa edustaa yritys kasvaa ihmisenä vastuuta ja muita huomioon ottavaksi yksilöksi. Erityisesti kirjailijan satiirin kärki osuu myös liike-elämän organisaatioissa esimies-alaissuhteiden epäterveisiin dynamiikkoihin.

Lukuiloa!

Jori Reijula: Tähtipylly

Romaani

Jori Reijula jatkaa "Lattesamurai" -tarinan viitoittamaa tietä.

Tämä kirja vie Jan-Petterin (Jiipee) syvemmälle avioelämän haasteisiin ja ylikin, sillä parisuhteen arki kaatuu päälle, vaimo Raijan ja Jiipeen aikataulut yhteiselämälle ja lastenhoidolle ovat haasteellisia ja ihana tytär Iida tarvitsee myös osansa vanhempien ajasta ja huomiosta.

Esimies Allu, narsisti ja selkäänpuukottaja tanssittaa Jiipeetä sellaisen koreografian mukaan koti- ja ulkomaisilla työmatkoilla, joihin Jiipeen henkinen eikä fyysinenkään kantti riitä.

Tilanteet kiristyvät äärimmilleen. Voiko avioliiton pelastaa kun kaikki näyttää romahtavan.

‐-----

Kirjailija jatkaa aikuisten lastensatuaan kieli poskessa. Menoa riittää, mutta myös ajatuksia itse kullekin joko parisuhteissaan kipuilevalle tai kipuilut taakseen jättäneille.

Ehkäpä luen trilogian kolmannenkin osan...

Lukuiloa!

Jori Reijula: Lattesamurai

Romaani

Esikoisromaaninsa kirjoittanut Jori Reijula kirjoittaa sujuvaa huumoria pulppuavaa tekstiä tarinassaan nössön diplomi-insinööri Jan-Petterin (Jiipee) aikuistumisesta ja parisuhde-elämästä.

Jiipee on nykyajan vastine peräkammarin poika -käsitteelle. Hän käy tosin töissä, mutta vapaa-aika kuluu joko tietokone-tai videopelejä kotona pelaten tai epätoivoisissa pariutumisyrityksissä, kavereiden kanssa kännäämisessä tai alemman sarjan salibandytreeneissä ja peleissä. Noita hän harrastaa, koska kuvittelee, ettö niitä pitää harrastaa ollakseen sellainen mies, joka on hänen action-viihteestä opitun mieskuvansa mukainen.

Jiipee jää yksin kun Maija jättää hänet. Tämä on jo järjestyksessä toinen Maija, joka tekee näin. Jiipee lähtee veljensä Maxin luona käymään Kuopiosaa ja siellä ravintolakierroksella löytää elämänsä naisen Raijan. Tämä Raija on tahtoihminen, joka pistää Jiipeen ruotuun ja heidän yhteiselonsa käänteet vievät miehen avioelämän syvään päätyyn. Jiipee ei pääse helpolla. Kuten sananlasku sanoo: kannattaa varoa, mitä toivoo, sillä se voi toteutua.. 

‐-----

Kirjan teksti on vauhdikasta ja sujuvaa huumorikerrontaa. Tyylilaji on satiiri. Vertauksia viljellään ja kuvauksia väritetään kuin menneiden aikojen vauhdikkaimmissa jerrycottoneissa 1970-luvun alussa.

Onko Jiipee miespuoilinen vastine Bridget Jonesille? Kirjan tapahtumissa ja Jiipeen kovissa yrityksissä löytää itsensä ja kestävä parisuhde itselleen, hinnalla millä hyvänsä, riittää viihdettä koko kirjan mitalta aina seesteiseen loppuun asti.

Alla pari arviota kirjasta:

https://ammankirjablogi.blogspot.com/2022/06/jori-reijula-lattesamurai.html?m=1

https://mannilainen.blogspot.com/2022/07/jori-reijula-lattesamurai.html?m=1

Risto Isomäki: Krakenin saari

Ekotrilleri/teknotrilleri

Risto Isomäki vie lukijansa jälleen merelle teknologia- ja ekotrillerin piirteitä sisältävässä tarinassaan "Krakenin saari".

Meriteknologiayhtiö Norrstrand Group kehittää uudenlaista voimalaa Teneriffan luona. Sen yli 1000 metrin syvyydessä meren pohjaa luodannut tutkimusalus tuhoutui ja yhtiön johtaja Camilla Norrstrand kutsuu miesystävänsä Martti Ritolan selvittämään, mistä on kyse. Voimalaprojektin pitää jatkua ja tuloksia pitää syntyä, rahoittajat eivät pidä viivästyksistä. Aikataulu on kireä ja taloudelliset paineet ankarat. Uuden teknologian tuotto-odotukset ovat korkealla mutta riskitkin ovat suuret. Ja nyt yksi riskeistä näyttää toteutuneen tutkimattomassa maastossa.

Uutta sukellusta valmistellaan ja Camilla palkkaa uutta miehistöä selvitysmatkalle, sukeltamaan syvyyksiin, jotta tuhoutuneen sukellusaluksen kohtalo selviäisi.

Kaikki ei mene tälläkään kertaa suunnitelmien mukaan. Pientä sukellusalusta ohjaa Martti Ritolan nuoruuden rakastettu Isabella Valencia, joten tarinaan punoutuu myös tunnepuolen jännitteitä Camillan ja Isabellan ja Martin välille.

Tarinan teknologiaosiossa on Norrstrand-yhtiöiden kehittämä sukelluslaite, SuperWasp. Laite on yhden hengen ulkoisella robottirungolla, eksoskeletonilla, varustettu komposiittivalmisteinen mielikuvituksellinen sukelluspuku, jolla päästään jopa 2500 metrin syvyyteen. Tämä laite esiteltiin jo Isomäen edellisessä kirjassa "Viimeinen erämaa".

Tämäkin kirja kuulunee "Lauri Nurmi" -trillereiden sarjaan, sillä Martti Ritola kutsuu ystävänsä Laurin apuun tilanteen kiristyessä äärimmilleen.

‐-----

Sanoin jo aiemmin ja sanon jälleen, että Risto Isomäen parasta antia tieteis- ja ekotrillerikirjoissa on kirjailijan loppulauseissa käymä pohdinta niistä ideioista ja havainnoista, joiden oohjalta kirjan jännityskertomus on rakennettu.

On helppo arvata ne kirjan elementit, mitkä ovat puhdasta mielikuvitusta. Mutta merten ja mannerten ekologiaan ja ihmiskunnan energian tarpeeseen pohditut ratkaisuehdotukset käyvät oppitunniksi siitä, miten monitahoisista asioista on kyse.

Pohdinta ihmisen asemasta lajina maapallolla on aina terveellistä luettavaa, itse kullekin. Siitä kiitos!

https://fi.wikipedia.org/wiki/Risto_Isom%C3%A4ki

Arvio toisaalla:

https://kulttuuritoimitus.fi/kritiikit/kritiikit-kirjallisuus/ehka-ihminen-ei-olekaan-luomakunnan-valtias-arviossa-risto-isomaen-krakenin-saari/

Julija Iljuha: Minun naiseni

Tarinakokoelma Ukrainan naisista sodan keskellä

Julija Iljuha on 1982 syntynyt ukrainalainen toimittaja, runoilija ja kirjailija.

Tässä kirjassa kuvataan naisten kokemuksia sodan puhjettua Ukrainassa. Erilaiset elämänkohtalot tulevat näkyviksi kauheissa ja absurdeissa kohtauksissa, joita sodan mielettömyys synnyttää.

Ihmiset ovat urheita ja pelkureita, vihaisia ja turhautuneita. Sukulaiset ja ystävät pettävät. Nälkä, kylmä ja unettomuus vaivaavat. Sairaalat täyttyvät ja hajoavat. Vihollisen tankit vyöryvät kyliin.

----

Kirja on tärkeä muistutus siitä, mitä sota on. Nyt vuonna 2026 kun sota jatkuu ja USA:presidentti painostaa Ukrainan presidenttiä, on hyvä lukea, millaista rikosta ihmisyyttä vastaan hän puolustaa asettuessaan Venäjän ja Putinin puolelle.

Ruohonjuuritason katsaus toiseen todellisuuteen ja sodan raadollisuuteen on hyvä muistutus siitä, miten tärkeäö rauhantyö on.

https://maailmankirjat.ma-pe.net/julija-iljuha-minun-naiseni/

Richard Powers: Alkumeri

Romaani

Richard Powersin tarina kertoo ystävyydestä ja sen rikkoutumisesta. Se kertoo myös ihmiselämän hauraudesta. Lisäksi se kertoo ihmisen leikkisyydestä ja  kekseliäisyydestä. 

Ennen kaikkea kirja on kuitenkin nimensä mukaisesti kunnianosoitus meren eliöstön monimuotoisuudelle ja muistutus maapallon ekosysteemien haavoittuvuudesta. 

Tämä kirja olisi saanut olla vielä enemmänkin huuto luonnonsuojelulle ja ekosysteemien haavoittuvuudelle, nyt se on sitä mielestäni liian varovasti. Koen, että kirjan mahdollinen luonnonsuojelun sanoma hukkuu jossakin määrin tarinankerronnan koukeroihin!

‐-------

Rafi ja Todd ovat lukiossa ystävystyneet kaverukset. Rafi on köyhästä perheestä Chicagon mustien asuma-alueelta lähtöisin oleva poika ja Todd on rikkaan pörssimeklarin poika valkoisten asuma-alueelta. Rafin isä vaatii poikaansa pienestä pitäen opiskelemaan ja sinnikkyydellään ja lahjakkuudellaan loistanut poika saa paikan Ignatius Loyola -lukiosta, eliittilukiosta valkoisten alueelta. Rafin oikea isä on musta palomies, joka on kiivas ja väkivaltainen. Rafin äiti erosi tästä miehestään ja meni uusiin naimisiin miehen kanssa, joka ei osaa arvostaa Rafia ja tämän sisarta.

Kaverukset Rafi ja Todd ovat syntyneet vuonna 1970. Todd on loistava shakin pelaaja, pörssimeklari-isä on koulinut hänestä kunnianhimoisen ja voitontahtoisen pelaajan. Todd haastaa Rafin pelaamaan ja voittaa ensimmäisissä peleissä mennen tullen kokemattoman Rafin. Mutta Rafi haluaa oppia ja tulla yhtä hyväksi kuin valkoisetkin...

‐‐----

Toddista tulee sosiaalisen median ja tekoälyn kehittäjä. Rafi rakastuu yliopistossa Tyyneltä mereltä tulleeseen Inaan ja valmistuu kirjallisuuden ja kasvatustieteen tohtoriksi.

Kirjassa kerrotaan myös merentutkija Evelynin tarinaa. Hän sai 12-vuotiaana koekäyttää isänsä kehittämää sukelluslaitetta vuonna 1947. Tämä muutti hänen elämänsä suunnan: hänestä tuli meren tutkija, joka suoritti tutkimustyötään sukellusretkillään maailman merillä. Kirjan meren eliöstön kuvaukset ja visiot ovat hänen kertojanäänensä kuvaamia. Kaikki, mikä meressä on suurta ja valtavaa ja ainutlaatuista tulee lukijalle selkeästi esiin niiden kokemusten kautta, joita Evelynin elämästä kerrotaan.

Kirja ottaa myös kantaa ihmisen asemaan sosiaalisessa mediassa js digitaalisessa maailmassa tekoälyjen aikakaudella. Voiko tekoälyn luoma simulaatio herättää muistot niin eläviksi, että olisimme kuolemattomia tarinoinemme?

‐----

En ole aiemmin lukenut muuta Richard Powersin tuotantoa, mutta kiinnostaisi lukea hänen kehuttu teoksensa "Ikipuut".

https://suomenkuvalehti.fi/kulttuuri/arvio-richard-powers-on-vuosituhannen-tarkeimpia-kirjailijoita/

Anssi Asunta: Kolmas aikakirja

Romaani/scifi/spekulatiivinen fiktio

Anssi Asunta on kirjoittanut huikean tieteistarinan. Kirja ilmestyi vuonna 2005. Kirjailija on kuvataiteilija ja kuvaamataidon opettaja, syntynyt vuonna 1938.

Kirjan alkuosaa lukee kuin Dan Brownin tarinoiden tai Indiana Jonesin seikkailujen sekoitusta. Mutta pian käy ilmi, että tässä Asunnan kirjassa on ihan oma kertojanotteensa eikä mistään pastissista voi puhua. 

Tulevaisuudessa 2030-luvulla Messinansalmeen muinoin uponneesta roomalaiskaleerista nostetaan liitonarkku. Amerikkalainen, suomalaissyntyinen ydinfyysikko ja fuusioreaktoein kehittäjä Andy Coppola huomaa liitonarkun osissa tuttuja piirteitä ja ihmettelee 2000 vuotta vanhaa muinaismuistoa, voiko se itse asiassa sisältää teknologiaa, jonka valmistamiseen he tähtäävät.

Tuo löydetty liitonarkku siirrettiin tarinassa Vatikaaniin ja pidetään siellä kristikunnan kalleimpana aarteena. Jotta amerikkalaiset tutkijat saisivat tutkia sen salaisuuksia täytyy arkku varastaa salaisessa operaatiossa Mossadin kanssa. Alkaa hurja seikkailu.

Fuusiorektori valmistuu NASAn tutkijoiden ja tiedemiesten työn tuloksena ja sillä varustetulla avaruusaluksella suoritetaan lento, jonka seuraukset ovat historialliset, sananmukaisesti. Alus joutuu aikavääristymään, menettää yhteyden lennonvalvontaan ja miehistö evakuoituu pelastuskapseleilla. Pelastuskapselit paiskautuvat muinaiseen lähi-itään.

Raamatun kertomukset saavat uuden tulkinnan, mutta kaikki ei suju, kuten vanhoissa kirjoissa.

Suomalaisessa tieteiskirjallisuudessa löytyy joitakin aikamatkustusta sisältäviä tarinoita. Tämä on yksi hulvattomimmista!

Lukuiloa!

Ito Ogawa: Paperikauppa Tsubaki

Romaani

Ito Ogawan romaani on herkkä kurkistus japanilaiseen sielunmaisemaan.

Hatoko palaa kotikaupunkiinsa Kamakuraan, missä ankara isoäiti opetti hänet pienestä pitäen pitäen kirjuriksi. "Edeltäjä" on Hatokon nimitys kirjakaupassa isoäidilleen, sillä Hatoko ottaa hoitaakseen paperikaupan, joka isoäidiltä jäi perinnöksi. Hatoko muistelee miten "Edeltäjä" hoiti työtään ja muistaa "Edeltöjän" opit tehdessään nyt työtään perimässään paperikaupassa. Paperikauppa ja varsinkin kirjurintyö on vakavaa puuhaa, kirjeet, joita asiakkaat pyytävät Hatokoa laatimaan tehdään huolella asiakkaan ja saajan tarpeet huomioon ottaviksi, viestin tunteellisen sisällön oikealla tavalla välittäväksi. Paperin laatu, kirjainten tyyli ja perinteiset kirjoitustyylit sanojen kanssa muodostavat kokonaisuuden, joka välittää viestin herkällä tavalla. Ammattilaisen työnä kun on huolehtia siitä, että viesti toimii oikein.

Viestit ovat virallisia kirjeitä tai rakkauskirjeitä tai erokirjeitä. Mutta kirjuri tekee ne aina huolellisesti ja persoonallisesti. Jopa hääkutsut tai eronneen parin viestin häihin osallistuneille ystävilleen, viestin jossa kerrotaan, miksi 15-vuotias avioliitto päättyi eroon ja miten pari edelleen kunnioittaa toisiaan.

Paperikauppa elää neljä vuodenaikaa, ja Hatoko löytää uusia ystäviä. Kevään tullen myös onnen enteitä.

https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2026/01/ito-ogawa-paperikauppa-tsubaki.html?m=1