torstai 2. toukokuuta 2024

Brit Bennett: Mikä meidät erottaa

Romaani


Lukupiirin huhtikuun kirjana oli itselleni ennestään tuntemattoman Brit Bennettin romaani.

Kyseessä on sukupolvikertomus Louisianassa pienessä Mallardin kaupungissa asuneesta perheestä ja sen tyttärien kohtalosta. Kaupunki on omituinen rasistinen paikka: mustia sortavat paitsi valkoiset, myös vaaleammat mustat.  Jos on vaalea musta, on mustien keskuudessa arvostettu. Mutta kaikki ei-valkoiset ovat ala-arvoisempia kuin valkoiset.

Perheen äiti kertomuksen alussa on yksinhuoltaja, leskiäiti Adele, jolla on kaksi tytärtä, kaksoset, joista Desiree on villikko ja Stella on syrjään vetäytyvä ja hillitty.

Perhettä on kohdannut tragedia: isän lynkkasivat valkoiset lasten ollessa pieniä, lasten nähden. Tämä on jättänyt pysyvän jäljen tytärten mieleen. Mallard on pieni ja ahdistava muutaman tuhannen asukkaan kaupunki ja tytöt Desiree ja Stella päättävät paeta sen ilmapiiriä ja alkaa uuden elämän New Orleansissa. Sinne he pakenevat 16-vuotiaina vuoden1954 syyskuussa. 

Tyttöjen pärjääminen ja elämänkohtalot muodostavat kirjan juonen. Rohkeampi ja riehakkaampi tytöistä, Desiree, menee naimisiin mustan miehen kanssa ja synnyttää erittäin mustan tytön. Arempi tytöistä, Stella salaa mustan alkuperänsä ja muuttuu "valkoiseksi" kotirouvaksi mentyään naimisiin valkoihoisen  esimiehensä kanssa, jolle ei koskaan selviä vaimonsa syntyperä.

Kirjassa seurataan kaksostyttöjen lasten erilaisia elämänkohtaloita 1968-luvulta aina 1990 -luvulle asti. Kirjan teemoiksi voi mainita:

  • Rasismi
  • Feminismi
  • Erilaisuus
  • Suvaitsevaisuus
  • Anteeksianto
  • Ihmisten roolit
  • Ihmisten salaisuudet
  • Sukurakkaus
  • USA:n rotupolitiikan jäljet
  • Yhteiskuntaluokat ja niihin sisältyvä rakenteellinen sorto
  • Sukupolvien väliset ristiriidat

Kirjan tyyli muistuttaa teemojen asettelultaan ja jonkin verran myös kirjoitustavaltaan John Irvingin romaaneja. Kirjan tapahtumat tapahtuvat Louisianassa, Washington DC:ssä, New Yorkissa ja Kaliforniassa. Kirjan tapahtuma-aikaan tapahtunut yhteiskunnallinen liikehdintä ja mustien ihmisoikeustaistelut jäävät viitteelliseksi, huomio  keskittyy etupäässä kaksostyttöjen ja heidän jälkeläistensä kohtaloihin. Toki Martin Luther Kingin murha mainitaan, mutta se asettuu vain osaksi mustien perheen kokemaa sortoa omassa lähipiirissään, isompaa liittymistä mielenosoituksiin tai muuhun liikehdintään ei käsitellä.

Suuri kysymys, minkä kirja asettaa on rehellisyys. Miten rehellinen voi olla maailmassa, missä oma selviytyminen voi olla kiinni siitä, että tukeutuu valheeseen. Ja kuinka ihminen voi kestää vuosikymmeniä jatkuvaa valhetta, valeidentiteettiä, roolia, jonka on itselleen rakentanut. 

Kirjailijaa on verrattu Toni Morrisoniin ja James Baldwiniin. Sen verran kuin olen Toni Morrisonin kirjoja lukenut, vertailu on ihan perusteltua. James Baldwinia luin viimeksi 1970-1980 -luvuilla, joten nyt en pysty tarkemmin tekemään vertailua hänen teksteihinsä.

Kirja on nykyaikainen kuvaus aikamme elämästä. Siinä epätyypillisemmätkin mallit parisuhteelle saavat hyväksyvän kuvauksen. Kysehän on kahden ihmisen kiintymyksestä, joka tapauksessa, vaikka sukupuoli-identiteetti ei olekaan perinteinen. Siihen ei ole ulkopuolisilla mitään sanottavaa.

Pidin kirjasta todella paljon ja mielenkiinnolla odotan, suomennetaanko lisää hänen tekstejään. Aiemmin häneltä on suomennettu kirja "Äidit".

Arvio kirjasta toisaalla:  


Suosittelen kirjaa kaikille ennakkoluulottomasti, lukemisen ja kokemisen arvoinen teos, joka tarjoaa näkökulman siihen amerikkalaiseen elämään, jota emme tavallisesti mediassa ja elokuvissa näe.

Lukuiloa!










maanantai 29. huhtikuuta 2024

Anu Kolmonen: Taapelitaivas

Romaani


Anu Kolmosen vuonna 2024 ilmestynyt Taapelitaivas on hienoa kerrontaa alusta loppuun.

Kertomuksen tapahtumapaikkana on Kemi vuodesta 1931 aina 2020-luvulle asti. Aviottomana syntynyt tyttölapsi kokee köyhän lapsuuden, sotalapsiajan Ruotsissa siskonsa kanssa, paluun Suomeen ja sen jälkeiset vaiheet elämässään, josta ei puutu ankaruutta.

Kolmonen taitaa hyvin vanhan ajan sahatyömaan milhöön kuvailun ja entisajan ammattien ja sinnittelyn esille tuomisen. Kuvailut ovat herkullista luettavaa ja kielikuvat ja joidenkin henkilöiden meänkieli aivan herkullisia.

Kiitokset erityisesti työläiskuvauksista ja poliittisen liikehdinnän kuvaamisesta Kemin tehdasmiljöössä. 

tiistai 23. huhtikuuta 2024

Anu Kolmonen: Partisaanivalssi

Romaani

Luin äskettäin kulttuurilehti Kaltion viime vuosikertoja. Parissa niissä oli esiteltynä kemiläinen kirjailija Anu Kolmonen ja mukana oli myös muutaman sivun otteita hänen kirjoistaan Partisaanivalssi ja Taapelitaivas.


torstai 18. huhtikuuta 2024

Frank Herbert: Dyynin lapset

Romaani/scifi


Frank Herbert kirjoitti Dyyni-romaaninsa 1965. Se suomennettiin vuosina 1982-1983. Tämän jatko-osa Dyynin messias ilmestyi 1969, suomennettuna 1987. 

Käsillä oleva teos Dyynin lapset ilmestyi 1976 ja suomennos 2023. Parhaillaan elokuvateatterissa on Denis Villeneuven ohjaamana filmi Dyyni osa 2, jossa käydään Dyyni-tarinan ensimmäisen kirjan tapahtumia. Elokuva on saavuttanut suurta kansainvälistä suosiota.

Olen lukenut Dyynin lapset -teoksen englanniksi jo kymmeniä vuosia sitten. Olen myös katsonut 2000-luvun alussa dvd:llä julkaistun minisarjan Children of Dune, joten tarina on tuttu.

Dyynin tarinassa eletään oudossa maailmankaikkeudessa. Maailmankaikkeus, jota ihminen hallitsee, sisältää kymmeniätuhansia planeettoja. Kaikkea hallitsee keisari ShaddamIV feodaalisella otteella. Hänen hallintoplaneetansa on Salusa Secundus. Raakalaismainen paroni Harkonnen hallitsee sukunsa kanssa Giedi Prime -planeettaa ja keisari on järjestänyt Harkonnenin suvulle oikeuden hoitaa Arrakis-planeetalta saatavan rohdon, melanssin, kauppaa. Tuo rohto on maailmankaikkeuden kallisarvoisin tuote ja se mahdollistaa avaruuskillan navigaatoreille valovuosien suuruisten etäisyyksien ylittämisen hetkessä "avaruutta taivuttamalla".  

Atreidesin suku johtajanaan Leto siirretään keisarin määräyksestä huolehtimaan Arrakis-planeetan eli Dyynin melanssituotannosta ja kaupasta. Tämä on kuitenkin salajuoni, jolla keisari koittaa heikentää Atreidesin sukua, joka siirretään Dyynille Galadan-planeetalta.

Kattava selvitys kirjasta ja kirjasarjasta löytyy wikipediasta:


Lukuiloa.

torstai 4. huhtikuuta 2024

Maja Lunde: Unelma puusta

Dystopiaromaani


Maja Lunden "ilmastokvartetiksi" kutsuttu kirjasarja päättyy osaan "Unelma puusta".

Tapahtumapaikkana on Huippuvuoret, jossa ilmastokatsstrofin jälkeen elää ankaraa elämää pieni yhteisö. Yhteisössä keskeiseksi henkilöksi tapahtumille on nuori Tommy. Hänen kauttaan aiempien kirjojen tapahtumia kootaan yhteen. Hänen isoäitinsä on Louise, joka esiintyi kirjassa "Sininen" pienenä tyttönä Ranskassa  ja nuorena naisena Norjassa sarjan teoksessa "Viimeiset". 

Romaanin "Mehiläisten historia" henkilö Tao on toinen tämän "Unelma puusta" romaanin päähenkilöistä.

Kirjassa vuorottelevat luvut, joissa tapahtumia kuvataan Tommyn ja Taon näkökulmasta.

Isoäiti Louise opettaa Tommyä huolehtimaan kasvihuoneesta, josta saadaan elantoa kylän yhteisölle. Samalla hän velvoittaa Tommyn olemaan vartijana ja vaalijana Huippuvuorille kootulle masilman yhteiselle viljelykasvien siemenpankille. Siemenpankki on roitarajan alapuolelle tunturin rinteesern louhittu kylmävarasto.

Kirjassa opetetaan Tommyn ja Taon tarinan kautta luonnosta huolehtimista. Ihminen on viisaudessaankin kuin lapsi, ahneus ja lyhytnäköisyys ajavat yli pitkän ajan suunnitelmista ja katastrofi on välttämätön. 

Tommy on pantu paljon vartijaksi. Hänen vastuullaan ovat myös pikkuveljet Hilmar ja Henry, jotka kaikki ovat orpoja isä Davidin kuoltua Huippuvuoria kohdannessa epidemiassa.

Kirja kertoo tarinaansa aika laveasti ja osoitellen, mikä hieman häiritsee. Varsinainen sanoma, vaikka onkin tärkeä, olisi tullut selväksi tiiviimmässäkin muodossa. Kirjailija on kirjoittanut teoksensa Longyearbyenissä Huippuvuorilla, joten luultavasti tapahtumapaikkojen kuvailu on tarkkaa. Samoin vuodenaikojen vaihtumiseen ja liontoon liittyvät kuvaukset. 

Aikaisemmat Ilmastokvartetin teokset olen merkinnyt blogiini, ne löytyvät klikkaamalla tämän artikkelin lopussa olevaa viitetekstiä "Maja Lunde".