Pieni lukupiiri syksy 2010 - heinäkuu 2017

Tässä luettelo kirjoista, joita lukupiirissä on käsitelty, järjestys ei ole sama kuin lukemisen järjestys:

1. Arnaldur Indridason: Räme
2. Doris Lessing: Viides lapsi
3. Italo Calvino: Näkymättömät kaupungit
4. M.A.Numminen: Helsinkiin
5. Tuomas Kyrö: Kerjäläinen ja jänis
6. Muriel Barbery: Kulinaristin kuolema
7. Hannu Rajaniemi: Kvanttivaras
8. Andrew Miller: Kivun Mestari
9. Tuula Karjalainen: Tove Jansson: Tee työtä ja rakasta
10. Maire Gullichsen: Sateenkaaren värejä ja tummia sävyjä
11. Juha Hurme: Nyljetyt ajatukset
12. Pascal Mercier: Yöjuna Lissaboniin
13. Antti Eskola: Vanhuus
14. Antti Eskola: Mikä  henki meitä kantaa
15.  eri kirjailijoiden runoja runomatineassa eräänä heinäkuuna
16. Jaan Kross: Mesmerin piiri
17. Riikka Pelo: Jokapäiväinen elämämme
18. Jussi Valtonen: He eivät tiedä mitä tekevät
19. Leonie Swann: Murha laitumella
20. Haruki Murakami: Sputnik rakastettuni
21. Mario Vargas Llosa: Julia-täti ja käsikirjoittaja
22. Juha Seppälä: Paholaisen haarukka
23. Hannu Raittila: Atlantis
24. Antti Hyry: Uuni
25. Veijo Meri: Peiliin piirretty nainen
26. Petina Grappah: Tanssimestari ja muita tarinoita Zimbabwesta
27. Jhumpa Lahiri: Tämä siunattu koti
28. Colm Toibin: Brooklyn
29. Margaret Atwood: Sokea surmaaja
30. Toni Morrison: Koti
31. V.S.Naipaul: Talo mister Biswasille
32. Kate Atkinson: Elämä elämältä
33. Kari Hotakainen: Jumalan sana
34. Gilgamesh
35. Kurt Vonnegut: Sähköpiano
36. Anton Tsehov: Novelleja
37. Mika Waltari: Lyhyitä kertomuksia
38. Tapio Koivukari: Luodetuulen maa
39. Mo Yan: Viinamaa
40. Junot Diaz: Oscar Waon lyhyt ja merkillinen elämä
41. Siri Hustvedt: Vapiseva nainen
42. Per Pettersson: Kirottu ajan katoava virta
43. Ljudmila Ulitskaja: Iloiset hautajaiset
44. Alice Munro: Hyvän naisen rakkaus
45. Gregoire Delacourt: Onnen koukkuja
46. Helena Ruuska: Elämän kirjailija - Eeva Joenpelto
47. Bruce Chatwin: Patagonia, Patagonia
48. Jack Kerouac: Matkalla
49. Pirkko Saisio: Elämänmeno
50. Gabrielle Zevin: Tuulisen saaren kirjakauppias
51. Emmi Itäranta: Teemestarin kirja
52. Jose Saramago: Toinen minä
53. Meduardo Mendoza: Ihmeiden kaupunki
54. Ulla-Leena Lundberg: Jää
55. Patrick Modiano: Kehäbulevardit
56. Georges Bernanos: Maalaispapin päiväkirja
57. Graham Greene: Isä Quijote
58. Paul Auster: Yksinäisyyden äärellä
59. John Edward Williams: Stoner
60. Markus Nummi: Kadonnut Pariisi
61. Maarit Verronen: Normaalia elämää
62. Clas Andersson: Aamu meren rannalla

Joitakin tässä listaamattomia saattaa olla myös.

Lisään listalle, jos muistuu mieleen.



Kiitos lukuseurasta kuluneina vuosina, Elina, Jari, Taina, Kirsi ja Leila. Kiitoksia illanvietoista ja keskusteluista ja yhteisistä hetkistä kaikenmoisesta kulttuurista ja muustakin keskustellen.


-Seppo

Tuomas Kyrö: Kerjäläinen ja jänis

Helsingin Sanomat sanoi kirja-arviossaan, että Tuomas Kyrö nostaa hattua veijaritarinan mestarille. Mitä mieltä lukupiiri oli asiasta teokseen tutustuttuaan?


http://fi.wikipedia.org/wiki/Tuomas_Kyr%C3%B6

Muriel Barbery: Kulinaristin kuolema

Kirjaa käiteltiin lukupiirin kokoontumisessa 21.3.2012.  Kirja herätti taas monenmoisia ajatuksia, kukin lukijoista oli löytänyt siitä omia näkökantojaan. Itselleni se oli kuin pastissi 30- ja 40-lukujen kirjojen tyylistä. Kirjan päähenkilön annetaan itse kertoa elämästään, mutta myös päähenkilön tuttavat ja sukulaiset sekä kissa ja koirakin kommentoivat sitä, mitä tuo päähenkilö heille merkitsee. Päähenkilölle itselleen ei elämässään tuntunut muu merkitsevän kuin menestys makukriitikkona ja herkkusuuna. Muut ihmiset tuntuvat olevan hänelle jos ei aivan yhdentekeviä niin kuitenkin vähempiarvoisia.

Ja päähenkilö etsii koko kirjan ajan sitä kaikkein parhainta ja tyydyttävintä makua, viime hetkillään muistellessaan elämäänsä juuri ennen kuolemaansa. Kirjasta löytyy melkoista kuvailua siitä, mihin mikäkin maku kytkeytyy päähenkilön elämässä ja ajatuksissa, mutta hän itse ei ole koskaan ruuan tai juomien tekijä, hän on vain maistaja. Hän ei valmista ruokaa, hän vain maistaa ja kirjoittaa siitä. Ja hänellä on siinä ollut menestystä kaikesta päätellen koska hän on rikas. Omat lapsetkin ovat hänelle halveksunnan aihe, vaimo vain hänen alistunut palvelijansa ja kaikin puolin päähenkilö kuvataan aika vastenmielisenä henkilönä.

Kirjan loppu on yllättävä.

Joka tapauksessa kirjan kuvaama maailma lienee suomalaiselle lukijalle melko eksoottinen, palvelijoineen, viinitiloineen, ruokalajeineen ja tapoineen.  Herää kysymys, onko se maailma eksoottinen myös nykypäivän Ranskassa. Kun tosiaan minulle kirjan tyyli oli kuin pastissi 30- ja 40 -lukujen kirjojen tavasta kertoa asioista.

Suomen kansalle on tullut tutuksi Veikko Huovisen "Hamsteri". Siinä kirjassa ruokatavaroiden säilömiseen ja varastointiin ja nauttimiseen liittyy samalla tavoin kuvailua siitä miten mikin aine on syntynyt ja käsitelty. Mutta Hamsterissa kaikki päähenkilöt ovat reippaita ja sympaattisia ja heillä on tekemisen meininki ruokia ja tarveaineita säilöesssään ja kootessaan. Näin ei ole "Kulinaristin kuolema" -kirjassa

http://www.gummerus.fi/page.asp?sivuID=280&component=/PublishDB/Kirjat_kirjaesittely.asp&recID=8040

Samalta kirjoittajalta on suomeksi myös kirja "Siilin eleganssi".

http://www.gummerus.fi/page.asp?sivuID=280&component=/PublishDB/Kirjat_kirjaesittely.asp&recID=7023

Hannu Rajaniemi: Kvanttivaras

Lukupiirin kuukauden tehtävänä oli lukea tämä uusi suomalaisen kirjailijan scifi -teos. Kirja on alunperin kirjoitettu englanniksi ja se on saanut runsaasti positiivista huomiota englanninkielisessä scifi -tyylisuuntaa lukevassa maailmassa.


http://en.wikipedia.org/wiki/The_Quantum_Thief

Hannu Rajaniemi on luonut kirjaansa täysin uudenlaisen maailman. Kirjan maailma tosin koostuu jo aiemmin joko tieteiskirjallisuudessa käytetyistä tai tieteessä ja tekniikassa esiintyneistä ajatuksista ja ideoista, mutta kierrättämällä niitä ja lisäämällä tarinaan uusia ja omia elementtejä syntyy sellainen tila ja aika -ajatelma, jonne scifiä lukevat pääsevät kurkistamaan kuin uuteen.

Englannniksi Quantum Thief -romaania lukevat suomalaiset kokevat kivoja yllätyksiä törmätessään suomenkielisiin sanoihin "Mieli" ja "Perhonen" ja joihinkin muihin. Kirjan omasta erikoisluonteesta johtuen se voi olla monille englanninkielisille lukijoille raskas. Uusia käsitteitä otetaan käyttöön, eikä niitä avata lukijoille muuta kuin siten, kuin ne tarinassa tulevat luontevasti esille. Ja tylsäähän se olisikin ruveta selittämään kuin opettaja mitä mikäkin olento tai asia tai entiteetti merkitsee. Ei sellainen kuulu hyvään tarinankerrontaan.

Kirjassa on älyä ja tekoälyä, ja sielunvaellusta olomuodosta toiseen, ajattelevan olennon mielen lukemista, mielen kopiointia ja tallennusta jne. Kaikki tämä heijastaa sitä ajatusta ja ideaa, että ihmisen ajattelu kenties jonain päivänä voitaisiin mallintaa ja lukea ja tallentaa. Ihan kuten tietokoneiden käytössä nykyään tehdään tietotallenteille, tuossa kirjan maailmassa tehtäisiin ihmisten ajatuksille ja muitsille ja muistoille ja tuntemuksille ja aistimuksille.

Kirja on Tähtivaeltaja -palkinnon saajaehdokkaana tänä vuonna 2012.

http://www.kirjavinkit.fi/kirjallisuuspalkinnot/tahtivaeltaja/

Scifi -kirjoja lukemaan alkavalle tuolla Tähtivaeltaja -palkittujen listalla on monia hyviä lukuvinkkejä!

Kansallinen novellinkirjoituskuukausi ohi

ja satoa voi tarkastella osoitteessa:

http://kanokiku.blogspot.com/

Tässäpä lukemista helmikuun alkuun!