Hannu Rajaniemi tuli scifi-kirjojen lukijoille tutuksi teoksellaan Kvanttivaras ja sen jatko-osilla. Ne kirjat olivat pitkälle vietyä cyberpunkia. Maailmaa ja aurinkokuntaa hallitsevat tekoälyt olivat kirjoijen maailmojen luojia ja toimijoita, maailmat näyttäytyivät kaleidoskooppimaisen toiminnan näyttämöina.
Uutuuskirjassaan Varjomi tapahtumat sijoittuvat 2040-luvun San Franciscon seutuville. Varjomi on biohakkereiden yhteisö, joka koittaa löytää open source-tyyppistä bioteknologista ratkaisua ihmiskuntaa vaivaaviin sairauksiin. Valtava monikansallinen yritys Aspis toimii suljetun systeemin tapaan, se kehittää ihmisiin kytkettävän mRNA ja seerumirokotteita jakelevan iholla kulkevan verkoterun päätelaitteen avulla teknologiaa, joka tarkkailee ja rokottaa ihmisiä reaaliajassa epidemoiden ilmaantuessa.
2020-luku oli epidemioiden vuosikymmen, joka potkaisi käyntiin sekä Asoiksen että Varjomin. Varjomin juuret ovat Burning Man -liikkeen ideologiassa.
Tässä maailmassa nuori Inara koittaa löytää parannusta itsessään huomaamansa kasvaimen nujertamiseen. Kasvain osoittautuu villiksi, parannuskeinoja väistäväksi olioksi.
Biohakkeriyhteisössä on hyviksensä ja pahiksensa, mutta niin näyttää olevan myös biotekniikkayhtiö Aspiksessa.
Rajaniemi on kirjoittanut vauhdikkaan trillerin, joka on ladattu täyteen geeniteknologian ja mRNA -teknologioiden sanastoa. Hän on ideoinut dystooppisen maailman, jossa informaatiota ja rokotteita kuljetetaan ja generoidaan DNS:ssa. Ihmiset käyttävät datalasein parannettua augmentoitua näköä, elimistön suorituskykyä parannetaan täsmähormooneilla ja neuroaktiivilla lääkeaineilla tai niitä generoivilla DNA-lisäyksillä.
Meno on vauhdikasta.
Lukuiloa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti