torstai 20. maaliskuuta 2025

Iida Turpeinen: Elolliset

Romaani


Iida Turpeisen romaani Elolliset sai Helsingin sanomien kriitikolta hyvän arvion ilmestyessään. Se sai myös Finlandia-palkintoehdokkuuden.

Tartuin kirjaan suurin odotuksin enkä pettynyt.

Kirjassa kerrotaan Stellerein merilehmän sukupuuton lyhyt historia. Samoin siinä ohessa kuljetetaan historiallisten henkilöiden ja yhteiskuntien tarinaa, lähinnä sen kannalta, millainen vaikutus niillä on ollut luontoon.

Kirjailija on tehnyt valtavan taustatyön selvittäessään tapahtumapaikkoja ja niiden luontoa sekä yksiytyiskohtia, joita kirjassa on valtavasti.

Kirja ei saarnaa kiivaasti sormi pystyssä ihmisen kauhistuttavaa vaikutusta eläinlajien sukupuuttoon. Kirja pikemminkin hengittää rauhallisesti ja kiihkoilematta ja kääntää näin lukijan katseen tapahtuneelle ja tapahtuvalle sukupuutolle. Tällaisia olemme olleet ja tällaisia olemme nyt!

Surumielinen, upea kirja. Suosittelen.



maanantai 10. maaliskuuta 2025

Matti Rönkä: Isä, poika ja paha henki

Romaani/jännitys/viihde


Olen lukenut muutaman Matti Röngän romaanin, mutta tämä 2007 ilmestynyt "Isä, poika ja paha henki" on ensimmäinen  Viktor Kärppä -tarina, jonka luin.

Aiemmin hahmo Viktor Kärppä on esiintynyt kirjoissa

Tappajan näköinen mies, 2002
Hyvä veli, paha veli, 2003
Ystävät kaukana, 2005

"Isä, poika ja paha henki" kertoo Helsingissä bisneksiään pyörittävästä Viktor Kärpästö. Hän asuu vaimonsa Marjan ja yksivuotiaan tyttärensä Annan kanssa rivitalossa. Viktorin bisnekset kiinteistöalalla eivät kestä päivänvaloa. Hän rakennuttaa ja remontoi huoneistoja ja vuokraa paria huoneistoa venäläiselle Fjodoroville, joka pyörittää ilotyttö -ja huumebisnestä. 

Tarina alkaa Pavel Vadajevin jättäessä kotinsa Venäjällä ja lähtiessä Suomeen. Luvassa on rakennustöitä, kuukauden pesti ja vuoden palkka venäkäisittäin. Pavelin vaimo Ksenja ja poika Sergei jäivät kotiin, mutta koska yhteys Paveliin katkeaa he lähtevät myös Suomeen selvittämään, mistä on kyse. Koska Pavel on kaukainen sukulaismies Viktor Kärpälle, saa Viktor hoidettavakseen myös selvittää Pavelin kohtaloa.

Tapahtumissa mukana on ammatti-  ja taparikollisia tutkiva poliisi Teppo Korhonen, loputtomasti vinoileva ja vitsaileva virkavallan karikatyyri. Ja meno yltyy hurjaksi, kun venäläistä jengiä rikollisine apureineen hoitaa bisneksiään Helsingin liepeillä. 

Viktor Kärppä toimii vastentahtoisena informanttina Korhoselle - ja Korhonen Kärpälle, jos se on tarkoituksen mukaista.

Kirja on hyvin kirjoitettua viihdettä 



torstai 6. maaliskuuta 2025

Martta Kaukonen: Terapiassa

Romaani/ trilleri


Esikoisromaanissaan kirjailija Martta Kaukonen kertoo hurjan ja yllättävän tarinan. Siinä sukelletaan ihmismielen synkkiin pohjamutiin.

Tarinassa nuori nainen Ira ottaa yhteyttä terapeuttiin saadakseen itselleen suojaa. Hän epäilee, että joutuessaan mahdollisesti oikeuden istuntoon hän saa murhatuomion.  Murhatuomioita lieventämään hän toivoo saavansa oikeuden tuomarien luettavaksi lausunnon terapeutilta.

Terapeutti Clarissa on maankuulu psykologi, joka on esiintynyt televisiossa. Hän toimii myös seksuaalisen väkivallan vastaisessa työssä.  Clarissalta halutaan kesällä ilmestyvään lehden erikoisnumeroon henkiköhaastattelu. Freelance -reportteri Arto saa tehtäväkseen tuon haastattelun tekemisen.

Tarinaan kuuluu oleellisesti myös terapeutti Clarissan aviomies Pekka, joka koettaa tukea terapeuttia tämän työssä.

-------

Tarinan edetessä synkät salaisuudet paljastuvat vähitellen, eikä lukija välttämättä tiedä tapahtumien pyörteiden lopputulosta ennen kirjan viimeistä sivua.

Kirja on erittäin helppolukuinen. Se etenee kunkin tarinassa esiintyvän henkilön monologeja sisältävien parin kolmen sivun mittaisten kappaleiden viedessä tarinaa kronologisesti eteenpäin.

Kirjassa olevia murhia ei kuvata kuin viitteellisesti, raakuuksilla ei mässäillä.

Kunkin henkilön mielenmaisemat käydään sen sijaan läpi. Tarinan henkilöiden yllättävät yhteydet paljastuvat kirjan viimeisen neljänneksen aikana. En käy tässä esittelyssä noiden kirjan henkilöiden toimintaa tai luonnetta avaamaan, koska se on oleellinen osa kirjan tehoa, että lukija tulee lukiessaan oivaltamaan nuo yhteydet eri henkilöiden välillä.

Kirja sisältää viitteitä mielenterveysongelmista, psykopatologiasta, ennakkoluuloista, alkoholismista ja monesta muusta häiriöstä, joka voi suistaa ihmisen raiteiltaan. Kaikilla kirjan henkilöillä on salaisuuksia ja luurankoja kaapissa. Mielenkiintoista on se, mikä paine lopulta saa kaapin ovet auki ja paljastaa ihmisten raadollisen olemuksen.

Kirjailijan teksti on erittäin vetävää, suosittelen jännitystarinoiden ystäville.

Sarjamurhaajatarinat eivät ole minun suosikkilukemistani olleet ikinä. Tämä kirja sen sijaan oli paljon muuta kuin ennakkoluuloni antoivat odottaa.

Kirjan lukee siihen tartuttuaan lähes yhteen menoon, sitä ei malta laskea käsistään. Jo ensi sivuilla tarina tempaa mukaansa.

Kirjailija on toiminut elokuva-arvostelijana. Hänellä on taito pitää lukija kehittämänsä jännityksen otteessa. Kirjan suppea henkilögalleria luo kuin pienen ahdistavan suljetun yhteisön, jossa tapahtuvaa kiristävää kauhua lukija joutuu seuraamaan.





tiistai 25. helmikuuta 2025

Eleanor Catton: Birnamin metsä

Romaani/ekotrilleri


Lukupiirin 5. maaliskuuta 2025 kokouksen lukukirjana oli tämä minulle ennestään tuntemattoman kirjailijan teos.

Minulle kirja käynnistyi hitaasti, mutta tarina alkoi kummasti viedä mukanaan kun sata ensimmäistä sivua oli luettu.

Tarina kertoo uusiseelantilaisesta yhteisöstä, joka harrastaa sissiviljelyä, aatteellisessa mielessä ja vastakohtana nykyiselle materiaaliselle kulttuurille. Yhteisön nimi on "Birnamin metsä".

Puutarhapalstojen hoito tapahtuu kuntien ja yksityisten tonteilla luvalla tai joskus luvatta. Yhteisön jäsenet koittavat löytää ja ottaa käyttöön joutavaa viljelyyn kelpaavaa maata ja saada maan tuottamaan haluttuja kasviksia ja juureksia. Noita juureksia ei viljellä suuren tuoton vuoksi vaan pikemminkin aatteellisesti.

Joukkoa johtaa Mira Bunting ja hänen hyvänä apurinaan toimii Shelley, joka hoitaa viljelytoiminnan organisointia ja käytännön toimia, Miran keskittyessä suunnittelemaan toimintaa.

Alkuosa kirjasta keskittyy viljelyporukan kuvailun ja viljelytoiminnan kuvaamisen sijasta etupäässä Miran ja Shelleyn suhteen kuvaamiseen. He asuvat kimppakämpässä ja ainakaan itselleni ei käynyt täysin selväksi ovatko he rakastavaisia tai ovatko olleet. Joka tapauksessa yhteisöstä muutama vuosi sitten Amerikkaan lähtenyt Anthony Gallo "Tony", on palannut maisemiin ja aiheuttaa Miran ja Shelleyn välien kiristymisen. 

Mira on tutkimassa tyhjäksi jäänyttä maatilaa Korowain tienoilla lähellä Thorndiken kylää., Tila on annettu myytäväksi seudulla, missä on tapahtunut maanjäristys, joka on vaurioittanut kyläyhteisöä ja rikkonut ajoteitä. Hänen poissa ollessaan Tony ilmestyy  takaisin ja Shelley luulee Tonyn palanneen takaisin Miran takia. Miralla ja Tonyllä oli intiimi lyhyt suhde juuri ennen Tonyn lähtemistä Amerikkaan. Shelley on kyllästynyt Miran tapaan johtaa toimintaa ja hän päättää spontaanisti lähteä Tonyn kanssa iltaa istumaan tarkoituksena kostoksi vietellä Tony.

Asiat eivät, tietenkään, suju kuten voisi kuvitella. 

Mira törmää Thorndiken lähellä maastoa ja maatilaa tutkiessaan amerikkalaiseen miljardööriin Robert Lemoineen, joka nyt ilmeisesti omistaa sen maatilan, josta Mira oli kiinnostunut sissipuutarhan mielessä. 

Lemoine tarjoutuu auttamaan "Birnamin metsä" -yhteisöä heidän pyrkimyksissään ja tarjoaa heille huomattavaa rahallista avustusta, joka takaisi viljelyn jatkumisen. Yhteisö on ollut veloissa ja velat uhkaavat kaataa koko toiminnan. Mira saa yhteisön jäsenet suostumaan rahoituksen vastaanottamiseen. Aatteellisesti se ei ole helppoa, Miran ajatusmaailmassa se on aivan täyskäännös: Mira haluaisi tuhota perinteisen kapitalismin.

Käy ilmi, että Lemoinelle suunnitelma tarjota yhteisön käyttöön maatilan maat on vain kulissi.

Tämän kulissin julkisivun taakse näkee Amerikasta palannut journalistiksi haluava Tony omissa tutkimuksissaan. 

Tapahtumien pyörre muuttuu painajaismaiseksi. Ensimmäiset 100 sivua kirjasta kului yhteisön ihmissuhteiden selvittelyssä ja Miran motivaation kuvaamisessa sekä maan omistajien taustan kuvaisussa. Sen jälkeen tarina ottaa vauhdikkaan loikan eteenpäin. Miljardööri Lemoine hallitsee teknologiaa, tietoverkoissa liikkumista ja droonien käyttöä valvontaan. Hän tunkeutuu syvemmälle ohjailemaan yhteisön johtavien jäsenten elämää psykopaatin tavoin vain omia etuja ajaakseen. 

Loppuratkaisu on yllättävä ja raaka.

______________________

Itselleni tämä edusti ekotrilleriä, joka voidaan nähdä nykyaikana hätähuutona luonnon puolesta. Miten paljon olemme antaneet itsestämme ja henkilökohtaisista yksityistiedoistamme globaaleille toimijoille, Googlelle, Metalle ja muille vastaaville teknologiayrityksille? Voimmeko luottaa, että ne toimivat eettisesti meidän ihmisten suhteen tai luonnon suhteen. Kun kaikki maaperässä oleva nähdään vain kaupallisen arvon perusteella nopeimman ja ovelimman  ryöstettävänä  omaisuutena, se näyttää ihmisarvon ja maapallon luontoarvojen suhteessa todella rumalta. 

Maailmassa, jossa parhaillaan elämme, Yhdysvaltain presidentti Trump kiristää sotaa käyvältä Ukrainalta harvinaisten maametallien tuotosta 50% vastineeksi ei mistään. Ukrainan sodan alkaessa kolme vuotta siten epäilin, että osa Putinin Venäjän tunkeutumisesta Ukrainaan voisi selittyä sillä, että he myös haluavat maaperän rikkauksien kimppuun...

Tämä tarina "Birnamin metsä" jää kummittelemaan mieleen. 


perjantai 14. helmikuuta 2025

Hannu Rajaniemi: Varjomi

Romaani/scifi/teknotrilleri


Hannu Rajaniemi tuli scifi-kirjojen lukijoille tutuksi teoksellaan Kvanttivaras ja sen jatko-osilla. Ne kirjat olivat pitkälle vietyä cyberpunkia. Maailmaa ja aurinkokuntaa hallitsevat tekoälyt olivat kirjoijen maailmojen luojia ja toimijoita, maailmat näyttäytyivät kaleidoskooppimaisen toiminnan näyttämöina. 

Uutuuskirjassaan Varjomi tapahtumat sijoittuvat 2040-luvun San Franciscon seutuville. Varjomi on biohakkereiden yhteisö, joka koittaa löytää open source-tyyppistä bioteknologista ratkaisua ihmiskuntaa vaivaaviin sairauksiin. Valtava monikansallinen yritys Aspis toimii suljetun systeemin tapaan, se kehittää ihmisiin kytkettävän mRNA ja seerumirokotteita jakelevan iholla kulkevan verkoterun päätelaitteen avulla teknologiaa, joka tarkkailee ja rokottaa ihmisiä reaaliajassa epidemoiden ilmaantuessa.

2020-luku oli epidemioiden vuosikymmen, joka potkaisi käyntiin sekä Asoiksen että Varjomin. Varjomin juuret ovat Burning Man -liikkeen ideologiassa.

Tässä maailmassa nuori Inara koittaa löytää parannusta itsessään huomaamansa kasvaimen nujertamiseen. Kasvain osoittautuu villiksi, parannuskeinoja väistäväksi olioksi.

Biohakkeriyhteisössä on hyviksensä ja pahiksensa, mutta niin näyttää olevan myös biotekniikkayhtiö Aspiksessa.

Rajaniemi on kirjoittanut vauhdikkaan trillerin, joka on ladattu täyteen geeniteknologian ja mRNA -teknologioiden sanastoa. Hän on ideoinut dystooppisen maailman, jossa informaatiota ja rokotteita kuljetetaan ja generoidaan DNS:ssa. Ihmiset käyttävät datalasein parannettua augmentoitua näköä, elimistön suorituskykyä parannetaan täsmähormooneilla ja neuroaktiivilla lääkeaineilla tai niitä generoivilla DNA-lisäyksillä.

Meno on vauhdikasta. 

Lukuiloa!