Romaani
Annie Lyons on minulle ennestään tuntematon kirjailija. Hänen kirjansa Pommisuojan lukupiiri on kertomus pienestä yhteisöstä Lontoon laitamilla yrittämässä pärjätä toisen maailmansodan kotirintaman kauhuista natsien kylväessä pommejaan Lontooseen.
Tarina alkaa eräänlaisella introlla, ollaan vuodessa 1911 ja nuori Gertie tutustuu Harry Binghamiin ja he päättävät intohimosta kirjoihin ja lukemiseen perustaa kirjakaupan. Ja kirjakaupan yhteyteen he prerustavat lukupiirin.
Tapahtuu loikkaus vuoteen 1938, kirjakauppa jatkaa olemassaoloaan, Harry on kuollut ja Gertie on kovin surullinen ja alamaissa. Hän on yksinäinen ja siirtää aktiivisen toiminnan kirjakaupassa nuorelle Bettylle. Gertien hyvä ystävä Charlie on seurannut maailmantapahtumia ja haluaa auttaa eurooppalaisia, jotka ovat joutuneet kärsimään natsien valtaannoususta Saksassa. Suhteillaan hän avustaa Englantiin pakolaisina saapuvia lapsia ja auttaa löytämään heille koteja.
Charlie saa myös Gertien ottamaan kotiinsa nuoren tytön, Hedyn, jonka hänen vanhempansa ovat halunneet lähettää vainoa pakoon. 15-vuotia Hedy ja 59 -vuotias Gertie joutuvat totuttelemaan toistensa seuraan ja opettelemaan elämistä uusissa ympyröissä.
Gertie on elänyt avioliittonsa rakkaan Harryn kanssa lapsettomana, useiden keskenmenojen jälkeen. Niinpä lapsesta huolehtiminen ei alkuun ota sujuakseen. Mutta nuori Hedy sopeutuu ja hänelle löytyy paikka koulussa ja myöhemmin Gertien kirjakaupassa.
Kirjassa kerrotaan seikkaperäisesti kirjakaupasta ja sen ilmapiiristä. kuvaus ajoista, jolloin ihmisten iltojen suosituinta ajanvietettä oli lukeminen ja kirjoista keskusteleminen. Elokuvat ja tanssit olivat myös suosittua ajanvietettä.
Ja Betty ja Hedy, kirjakaupan nuoret tytöt kokevat ensirakkautensa paikallisiin poikiin juuri sodan alkaessa. Sota vie nuoret miehet pois kotirintamalta ja alkaa kotirintaman järjestäytyminen tukemaan sotilaita ja pitämään mielialaa yllä koko kansakunnalle. Tärkeä tekijä siinä on yhteisöllisyys - eräänä muotona kirjakaupan lukupiiri. Kirjakaupan naapurustossa ja kirjakaupassa on tomeraa väkeä toimittamassa askareitaan, eivätkä kaikki tietenkään ole suopeita lukuharrastukselle, välttämättä. Ihmisillä on omat tarinansa ja elämänkuvionsa, on valoisia ja varjoisia hetkiä ja valoisia ja varjoisia ihmisiä.
Sodan edetessä ja pommitusten ajessa ihmiset pommisuojiin öisiä pommituksia pakoon syntyy Gertiellä ja Hedyllä idea siirtää lukupiirikin pommisuojaan. Ja koska mukana on myös lähitienoon lapsia, myös heille tehdään omaa ohjemaa lukupiiriin. Lastenkirjoja ja tarinoita.
Kirja kertoo myös Hedyn taustasta ja hänen kaipauksestaan, kun hän joutui jättämään veljensä ja äitinsä ja isänsä Saksaan. Sähkeitä isältä ja äidiltä tulee, mutta ne harvenevat ja jää vain arvattavaksi, mihin he ovat joutuneet. Kirjan lopussa heidän murheellinen kohtalonsa selviää.
Kun tätä kirjoittaessani sota jälleen riehuu Euroopassa, Ukrainassa ja juuri on puhjennut Palestiinan ja Israelin välille sotatila ja pommituksia on tällaisen kotirintaman kauhuista ja iloista kertovan tarinan lukeminen syvälle menevä kokemus. Kirjailijan kuvaamat Lontoon pommitus ja talojen raunioituminen toistuu nykyään päivittäin tv-uutisissa Venäjän moukaroidessa ohjusiskuin Ukrainan kaupunkeja.
Kirja on erittäin sujuvaa kerrontaa ja tarina niin jännittävä, että kirjaa ei malta laskea käsistään. Kuvaukset kotirintamasta ovat uskottavan tuntuisia ja ajankuva on mielestäni onnistunut. Kirjassa ei ole helpolla syntyviä rakkaustarinoita, elämä vie ja sota kuluttaa ihmisiä. Nuoret ihmiset muuttuvat tai sota murskaa haaveet.
Kirsin lukupiiri on käsitellyt teosta:
Kirjailijasta:
