Maria Àngels Anglada oli Katalonialainen runoilija ja kirjailija. Hänen teoksensa on syvästi ja tunteellisesti kerrottu tarina juutalaisesta viulunrakentajasta ja hänen keskitysleirin komentajan oikusta ja vaatimuksesta tehdystä soittimesta.
Tarina on klassikko jo syntyessään. Sitä ei voi olla vertaamatta nykyisten hirmuhallitsijoiden ja sortajien hirmuhallintojen ihmisille aiheuttamiin tragedioihin. Se, mikä meissä on inhimillistä, näyttäytyy keskitysleirivankien keskinäisessä mikrokosmoksessa kirkkaana: ystävyys, solidaarisuus, kunnioitus.
Kyynel silmässä tätä tarinaa saa lukea. Tuoreet kuvat venäläisten hirmuteoista Ukrainassa palaavat mieleen, kun lukiessaan ajattelee leirin vangeista koottua jousiorkesteria soittamassa leirin komentajalle, palkkanaan laiha soppa-annos tai kuolema.
Viulu päätyy lopulta rakentajansa sukulaiselle, mutta sitä ennen ehtii tapahtua paljon - kokonainen elämä.
Tämä kirja on hieno osoitus siitä, että pieneen runsaan 140 sivun tarinaan saadaan mahtumaan kaikki tarpeellinen. Sanat kertovat olennaisen ja lukija saa kuvatusta tarinasta tarpeelliset eväät sen ymmärtämiseen, mikä on tarinassa tärkeää.
Lukuiloa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti