Robert Seethaler: Kokonainen elämä

Romaani

Taas uusi kirjailijatuttavuus. Tämä kirja on hieno pieni parin tunnin lukuelämys. Kuinka onnistuu kokonaisen elämän kirjoittaminen 130 sivun mittaiseksi romaaniksi? Pelkistämällä, ja keskittymällä olennaiseen se onnistuu.

Eikä tässä kirjassa kuvattu elämä ole mikä tahansa elämä. Vaikka Andreas Egger on vaatimattomista oloista, hän elää täyden elämän sekatyömiehenä, ensin lapsena maatilan töissä, sittemmin vuoriston köysiratojen rakentajaporukassa. Hän elää läpi kauheita aikoja ja kokee menetyksiä, mutta elää kuitenkin elämäänsä.

Romaanin tyylissä on jotakin Elisabeth Stroutin kirjojen tapaista, kaikkea ei kerrota vaan lukija saa tehdä omia johtopäätöksiään ja täydentää tarinaa. teksti hengittää ja antaa lukijalle tilaa ajatella. Valmiita ratkaisuja tai asenteita ei tyrkytetä vaan kerrotaan syvästi inhimillinen tarina. Tarina kerrotaan kronologisesti etenevänä, takaumia ei tekstissä juurikaan ole.

Lukuiloa!

https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/kokonainen-elama/

Claire Keegan: Kasvatti

Pienoisromaani

Claire Keeganin teos "Nämä pienet asiat" oli lukupiirin käsiteltävänä noin vuosi sitten. Nyt luettavana ennen tammikuun kokousta on hänen aiempi teoksensa "Kasvatti".

Teoksessa perheen tytär joutuu tai pääsee viettämään kesää Kinsellan pariskunnan luokse. Tytön isä kyydittää tyttöä autollaan tuohon sukulaisten taloon. Tytöllä on kotona sisaruksia ja hänen äitinsä odottaa taas vauvaa.

Tyttö saa sijaisperheessään kuukausiksi hellän kohtelun. Kirjailija ei suotaan kerro, millaista olo on ollut tytön kotona vaan antaa lukijan tehdä johtopäätöksensä siitä mikä kerrotaan ja jätetään kertomatta.

Jälleen Keeganilta hienoa vähäeleistä kuvausta elämästä Irlannin maaseudulla.

Lukuiloa.

https://kirsinbookclub.com/2024/03/claire-keegan-kasvatti-pieni-suuri-kirja-lapsen-oikeudesta-huolenpitoon/

Ari Turunen: Ei onnistu

Tietokirja

"Jälkiviisasta vastustamisen historiaa".

Tuo on kirjan kannen alaotsikkona ja se kuvaa hyvin, mistä kirjassa on kysymys. Kirjailija on koonnut historiasta esimerkkejä tilanteista, joissa uusi aate tai tyylisuunta tai muoti tai politiikka on kokenut vastutusta. 

Yleensä jonkin uuden syntyminen ja vakiintuminen vaatii vanhan köytännön hylköömistä. Ihmisillä on taipumusta, perustellusti ja joskus perusteetta, takeetua vanhaan hyvöön toimivaan, ennenkuin uuden edut huomataan.

Kirja on riemastuttavaa luettavaa!

Suosittelen.

https://ari-turunen.fi/ei-onnistu-uusien-ideoiden-vastustamisen-historiaa/

Charles Dickens: Joululaulu

Klassinen joulutarina

En ole aiemmin lukenut mitään Charles Dickensin kirjoittamaa kirjaa. Joten tämä pieni joulutarina saa nyt esitellä minulle, millaista on Dickensin tyyli. Hänen tarinoidensa näytelmä- ja televisiosovituksia olen kyllä nähnyt, Oliver Twistin elokuvana ja tämän joulutarinankin Tampereen teatterissa joitakin vuosia sitten nimellä "Saiturin joulu".

Tarina on tuttu. Ebenezer Scrooge on pihi ja epäystävällinen ukko, joka pitää kaikkea jouluun liittyvää juhlintaa humpuukina.

Hänen päänsä saa kääntymäön ja mielen heltymään se, että hän kohtaa kolme haamua. Menneisyyden haamu esittää Scroogelle, miten iloinen ja hauska hänen lapsuutensa oli, tai olisi ollut. Nykyisyyden haamu ja rulevaisuuden haamu näyttävät hänelle, mitä hän on menettänyt kieltäessään ystävällisyyden ja keskittyessään vain nuukailemaan ja keräämään rahaa. Hänelle näytetään pahojen tekojensa seuraukset. 

Ja Scrooge muuttuu uudeksi mieheksi ja oppii olemaan hyvä.

----

Marisha Rasi-Koskinen: Kesuura

Romaani/scifi/spefi

Itselleni ennestään tuntemattoman kirjailijan huikea teos.

Marisha Rasi-Koskinen rakentaa romaanissaan kielipelin ja arvoituksen, joka aukeaa pikku hiljaa. Eletään tulevaisuutta, jossa jollakin pohjoisen asemalla on ihminen ja ihmisen kaltainen robotti, keinoihminen, ihmistä jäljitteleväksi rakennettu.

Keinoihminen ei muista menneisyyttään eikä osaa ajatettelemalla päätellä sitä. Ihminen ei kerro keinoihmiselle menneisyydestä vasn pyytää keinoihmistä kertomaan mitä se tietää tai muistaa maailmasta. Keinoihminen kirjoittaa paperille muistojaan. Mutta samaan aikaan se kirjoittaa myös mitä ajattelee. Ja miten ajattelee.

Kesuura-romaanissa on sama suuri kysymys ihmisyydestä kuin elokuvassa Blade Runner 2049. Keinoihmisen ja ihmisen ihmisyyttä pohditaan moraslisten valintojen kautta. 

Kirja on surumielinen kuvaus useammasta erilaisesta elämänmuodosta, virtuaalitodellisuudesta ja tekoälyistä ja niiden kapasiteetista ja niiden rajoista.

Tämä kirja jää lukijan mieleen askarruttamaan esittämiensä kysymysten äärelle.

Mestariteos!

https://suomenkuvalehti.fi/kulttuuri/kesuura-on-hengastyttavaa-luettavaa/

https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/kesuura/