Esko Luostarinen: Eikä ole hautani täällä

Omaelämäkerta

Kierrätyspisteellä käsiini osui mielenkiintoinen siisti kirja. Esko Luostarinen kertoo siinä järkyttävän elämäntarinansa. Hän syntyi Itä-Suomessa 1924 ja joutui jo nuorena mukaan Suomen sotaponnistuksiin. Hän auttoi evakuoimaan kotiseutujaan talvisodan jälkeen. Jatkosotaan hän joutui 18-vuotiaana ja jäi sotavangiksi 19-vuotiaana.

Kirjassa hän kertoo erittäin eloisasti sotakokemuksistaan ja raskaista ja kauheista ajoista nuovostoliittolaisten sotavankina, nälän vilun ja tautien runtelemana.

Kotiinpaluu sotavankeudesta oli vuosien kestämien tautien parantelua ja kuntoutumista.

Kirjassa käydään sotavuosien jälkeen myös Luostarisen siviilielämää ja työmaita läpi. Huikea katsaus Suomen sotien jälkeiseen nousukauteen.

Kirja on kirjoitettu vuonna 2000 Fuengirolassa. Kirjailija kuoli 2003.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tehnyt tämänkin kirjan sanoman tärkeäksi. 

Richard Wrangham: Tulella kypsennetty - miten keittotaito teki meistä ihmisiä

Tietokirja

Kierrätyspisteeltä löytyi tietokirja, joka aiheensa puolesta kiinnostaa. Wrangham esittää teorian, että kypsennetty ravinto on ollut syynä siihen, että meistä on tullut ihmisiä. 

Ihmisillä on monia ominaisuuksia, jotka eroavat eläinten ja jopa ihmisapinoiden vastaavista. Pääasiassa eläimen ravinnosta saama energiatase on erilainen verrattuna ihmisen energiataseeseen. Jos ajatellaan juureksia tai hedelmiä tai lihaa, raakana suoraan luonnosta niistä ei saada metsästäjä-keräilijä ihmiselle riittävästi energiaa, jotta mahdollistuisi ihmisen aivojen kasvu ja lisääntyminen. Kypsennetty ravinto, tulella kuumennettu ja pehmennyt sen sijaan on riittävän hyvin ruumiillemme sopivaa ja takaa riittävän energian saannin.

Kirjassa kerrotaan, miten ihmisen ruumis ja ihmisyhteisöt ovat hyötyneet tulesta ja miten kypsennetty ruoka on muokannut meitä parin viimeisen vuosimiljoonan aikana.

Kirjan varsinainen 'teoriaosa" argumentointeineen on 150 sivun mittainen. Kirjan  lopussa on teorian tueksi paljon lähdeviittauksia ja selityksia ja hakemisto. Kaikkiaan kirjassa on 223 sivua.

Kirja on mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä puheenvuoro kiinnostavasta aiheesta. Ihmisen evoluutiosta on kirjoitettu paljon, mutta tässä esitetyt tiedot avasivat ainakin itselleni uutta näkökulmaa asiaan.

Suosittelen

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Richard_Wrangham

Joël Egloff: Edmond Ganglion ja poika

Pienoisromaani/hirtehishuumori

Kirjailija on minulle ennestään tuntematon. Hänen romaaninsa ei ole koolla pilattu, se on nopeaa luettavaa.

Kirjailija on tehnyt elokuvakäsikirjoituksia ja muutaman romaanin. Tässä kirjassa tarinan kerronta on viitteellistä, yksityiskohdilla ei mässäillä, vaan lukija saa kuvitella tarinan ja maiseman aukkopaikat mielessään.

Edmond Ganglion pitää hautaustoimistoa pienessä kuihtuvassa kylässä. Tämä tarkoittaa väistämättä sitä, että bisnes ei oikein suju, kun haudattavia tulee todella harvoin. Tämä ajatus kirjan ensi sivuilta asti luo surumielistä tunnelmaa, joka jatkuu koko kirjan ajan. Hautaustoimistossa on töissä kaksi työntekijää omistajan lisäksi. Kylässä on pieni kapakka, jossa omistaja myy kotipolttoista luumuviinaa, parempia viini- tms juomalaatuja on turja kysellä. 

Sitten tulee asiakas hautaustoimistoon, eräs herra on kuollut. Sukulaiset järjestävät hautajaiset siunaustilaisuuksineen ja pitoineen, minkä jälkeen vainaja pitää kuljettaa arkussa hautausmaalle. Silloin kaikki alkaa mennä pieleen. 

Koko kirja on kuin yhtä pitkitettyä makaaberia vitsiä. Se joko naurattaa tai itkettää. 

Minulle se ei tehnyt kumpaakaan, väkisin kerrottu vitsi ei sitä tee ja tämä tarina sopisi ehkä vieläkin enemmän rajaten ja tekstiä tiivistäen jonkun standup -koomikon suuhun. No, nämä ovat mietteeni kirjan luettuani, mielipiteeni ovat omiani!

Kirjailijasta wikipediassa:

https://en.wikipedia.org/wiki/Jo%C3%ABl_Egloff

Jeff Matthews: Halality

Romaani

Huumesekoilua ja viina- ja krapulatoikkarointia ja tolkutonta jengiväkivaltaa täynnä on tämä Jeff Matthewsin nuorisokuvaus tanskalaisesta kaupunkielämästä 2000-luvun alusta.

Löysin kirjan kierrätyshyllystä ja kirjan vähäinen sivumäärä ja takakannen esittely houkutteli lukemaan kirjan.

Kirja koostuu ajatuksenvirrasta ja tekstiviestin kaltaista tekstipätkistä ja päähenkilö Phoenisin havainnoista ja aistimuksista. Viinan, kusen, paskan ja kaikkien eritteiden hajut, etniset mausteet ja macdonaldsien rasvanhaju sekä huumeet ja seksi, väkivalta ja mustasukkaisuus kuvaavat kirjan maailmaa. Päähenkilö on kyyninen paskapää, joka tekee inhottavia temppuja ex-tyttöystävälleen ja suree muslimijengin pomon satunnaisesti teurastamaa kaveriaan. 

Kirjassa on uusnatseja ja maahanmuuttajia törmäyskurssilla. Kirjailija ei ota kantaa poliittisesti Tanskan siirtolaisongelmaan, hän tekee sen kertomuksen henkilöiden ajatusten kautta. Kirjaa on masentavaa ja inhottavaa lukea. Onneksi se ei ole liian pitkä. 

https://anunihmeellisetmatkat.wordpress.com/tag/jeff-matthews/

Fritiof Nilsson Piraten: Pukki yrttitarhassa

Romaani/satiiri/huumori

Fritiof Nilsson Piraten (1895-1972) oli ruotsalainen humoristi, joka kirjoitti vuonna 1933 teoksen Bock i örtagård. Tämä suomennettiin 2007.  Suomentajat Päivi Lindroos, Anni Paavola, Anna Skogster, Sari Suuronen ja Heli Vauhkola ovat tehneet kulttuuriteon.

Tarina on hulvaton kertomus patruuna Jon Espingistä, joka lyö rikkaiden isäntien kanssa vetoa, että hän pääsee kotikylänsä kirkkoväärtiksi. Hänellä ei ole aavistusrakaan, mitä se merkitsee, mutta se kuulostaa hienolta. Esping on lukutaidoton öykkäri, laskemaan hän on kuitenkin oppinut lähinnä kortinpeluulla ja pienillä osto- ja myyntihommillaan. Hän on kerännyt mittavan omaisuuden ja haluaa olla arvostettu.

Ja se kirkkoväärtin viran saaminen onnistuu sattumien oikusta. Enää pitäisi selvittää mitä kirkkoväärti tekee!

Tarina etenee melkoiseksi komiikaksi, nousukasmaisen öykkärin "auttaessa" jumalanpalveluksessa ja kolehdinkeruussa. Siitä on nöyryys ja vaatimattomuus kaukana. Entä kun alustalaistensa, susipareina elävien torppareiden ja heidän lastensa nimet pitäisi saada kirkonkirjoihin ja synnissä eläminen loppumaan kylässä.

Melkoisten kommellusten kautta päästään suureellisiin häihin, missä ei puutetta ja kurjuutta tunneta ja olut ja viini virtaa ja musiikki raikaa. Kunnialaukauksista puhumattakaan.

Varsinainen hyvän tuulen romaani on siis kyseessä. Kirjan koomiset ja rehevästi kuvatut henkilöhahmot ovat hulvattomia karikatyyrejä. Tapahtumat paisuvat melkoiseksi riemusaatoksi. Kirja tarjoaa monet hymyt ja raikkaat naurut lukijalleen. Löysin tämän kirjaston poistohyllystä ja pelastin luettavakseni. Kirjailija oli minulle ennestään tuntematon.

Lukuilloa
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Fritiof_Nilsson_Piraten