Mikael Niemi tuli minulle tutuksi jo 2000-luvun alussa kun tämä hänen "Populäärimusiikkia Vittulajänkältä" -teoksensa ilmestyi. Alkuperäinen teos on vuodelta 2000, suomennos vuotta myöhemmin. Luin sen tuolloin vuonna 2001 ensimmäisen kerran ja se teki heti vaikutuksen. Nyt luin sen uudestaan, koska käsittelemme teosta lukupiirissämme lokakuun 2026 alussa.
Kirjailija Mikael Niemi on syntynyt vuonna 1959 ja on pari vuotta minua nuorempi. Nostalgian täyttämä romaani "Populäärimusiikkia Vittulajänkältä" kuvaa nuoren pojan lapsuutta ja teini-ikää Tornionjokilaaksossa Pajalassa, jonka eräs osa on Vittula. Pojan perhe on perinteinen pohjalaisperhe, jonka tavassa elää ja olla vaikuttavat vahvasti suvun perinne ja ympäristön paineet. Naapuriperheen Niila on lestadiolaisesta kodista lähtöisin. Niilasta tulee kirjan kertojan paras kaveri. Kotioloissaan Niila joutuu elämään isänsä väkivallan uhan alla.
Kirjassa elää väkevänä pohjoisen tarinankerronnan perinne. Siihen kuuluu herkullinen liioittelu ja naurettavaksi asti kohoava leuhka itsekehu. Elämää eletään ulkoisesti köyhästi, mutta sisäisesti rikkaasti.
----
Kirja oli ilmestyessään iso tapaus. Mikael Niemi oli haastateltavana televisiossa ja monissa lehdissä Skandinaviassa. Pajala koki turistiryntäyksen, monet halusivat matkustaa katsomaan kirjan tapahtumapaikkoja. Minä ihastuin Mikael Niemen kerrontatyyliin ja olen lukenut hänen suomennettua tuotantoaan tuosta lähtien. Meänkielinen kirjallisuus on enemmänkin kiinnostanut minua samoin kuin Lapin legendat. Bengt Pohjanen tai Rosa Liksom ovat mielikirjailijoitani, joiden meänkieliset jutut kiinnostavat.
Populäärimusiikkia Vittulajänkältä sisältää herkullisia kuvauksia luku kerrallaan pojan kasvusta teini-ikään. Lapsuuden leikit, jääkiekko-ottelut, koulunkäynti ja koulukiusaaminen, vanhempien rooli ja sukulaisten auktoriteetti tai sen puute ja Pajalan paikallinen huvielämä tulee lukijalle tutuksi.
On sukujuhlia ja sukujen välistä kisailua ja viittauksia vanhoihin riitoihin aina 1930-luvun tietyöläisten lakkoon asti ja kauemmaskin sekä joen merkitystä eri vuodenaikoina. Jäidenlähtökohtaus joesta yhdistetään rock and rollin pauhuun, kuten se varmaan nuorten poikien mielissä ja muistoissa saattoi yhdistyä mahtavana luonnonnäytelmänä.
Kaikkea tuota Mikael Niemi kuvaa hellästi ja karkeasti aina tilanteen mukaan. (Noihin 1930-luvun tapahtumiin muuten Niemi palaa teoksessaan "Silkkiin kääritty kivi", se on hieno teos, suosittelen!)
Tämä "Populäärimusiikkia... " -kirja on Mikael Niemen tutun kotimaiseman ja mielenmaiseman avaamista, rakas paikkakunta henkilöineen ja tapahtumineen herää eloon kirjailijan sen meille esittämänä.
Mukana on lappalaista mystiikkaa ja tapakulttuuria, shamanismiakin Ryssi-Jussin tarinan ja sotavankeudesta paon "knapsuksi" muuttumisen myötä. Rottasodat ja poikien ilmakiväärisodat ovat villiä menoa. Ensimmäiset kokemukset vastakkaisen sukupuolen kanssa hellyttävää säheltämistä. Lukijana helposti palaan omaan lapsuuteeni ja nuoruuteeni ja vastaaviin kolttosiin, vertailemaan mitä itse tulikaan tehtyä 1960-1970 -luvuilla..
Ja tarinaa vie eteenpäin "Rock and roll music!" Se räjäytti nuorten tajunnan ja yhdisti nuorisoa. Päähenkilö kavereineen pistää pystyyn bändin, johon musiikinopettaja Greger antaa tukensa, soittimien ja opastuksen muodossa.
Kirjan lopou on kaunis, siinä kirjailija jättää hellät jäähyväiset lapsuutensa maisemille ja tovereille kotitanhuville aikuisena palatessaan.
‐----
Kirjan perusteella on tehty saman niminen elokuva, kävin katsomassa sen aikoinaan elokuvateatterissa. No, elokuva on pinraraapaisu, suosittelen kirjan lukemista.
Tämä kirja oli kyllä aikamoinen tapaus ilmestyessään ja elokuvankin olen katsonut. Pari Niemen kirjaa olen lukenut blogiaikana, Veden viemää ja Karhun keitto.
VastaaPoistaMinulla on kotihyllyssä Niemen kirjoista tämä nyt lukupiirin lokakuun kokousta varten luettu "Populäärimusiikkia..." ja lisäksi "Veden viemää" sekä "Nahkakolo". Yllättävän tuoreena tämä juuri lukemani oli säilynyt, kesti uudelleenlukemisen mainiosti.
VastaaPoista