Vuonna 2015 ilmestyi Ishiguron romaani Haudattu jättiläinen.
Tarina sijoittuu Britannian ritarilegendojen aikaan, jolloin kuningas Arthur oli jo kuollut, mutta hänen luomansa valtakunta ja rauha vielä vallitsivat jossain määrin. Vanha syvästi toisiaan rakastava kelttipariskunta Axl ja Beatrice päättävät lähteä matkalle tapaamaan poikaansa, joka asuu toisaalla.
Matkalla he kohtaavat ritareita, munkkeja, sotilaita ja muita kyliä. Arthurin ritari Gawain on vanha ja vaikuttaa kyvyttömältä entisiin sankaritekoihin, mutta osoittautuu hallitsevan edelleen entisiä taitojaan, vaikka vaikuttaa seniilille. Häneen pariskunta törmää lähdettyään eräästä kylästä, josta he poistuvat erään ritarin ja nuoren pojan kanssa. Kylänväki uskoo, että poika kantaa kirousta oltuaan taistelussa jättiläisiä vastaan.
Tarina kasvaa monien käänteiden kautta pikku hiljaa jännittäväksi kertomukseksi, jonka avulla kirjailija esittää kysymyksiä jälleen ihmisenä olemisesta. Voiko ihminen päästää irti vihasta ja kostomielialasta? Onko ihmisten osa päätyä masentaviin sotiin ja alistua vallanhimoisten itsevaltiaiden oikkuihin? Menettääkö ihminen rakkauttaan ja uhraako jotain tärkeää jos luopuu muistamasta elämänsä tärkeitä tapahtumia, hyviä tai pahoja.
Axl ja Beatrice tulevat kokemaan monenlaista matkallaan, eikä matka mene kuten alun perin oli tarkoitus.
Ishiguro luo lukijoiden eteen tarumaailman, jonka avulla hän tuo esiin nuo kysymykset ihmisen osasta. Hän ei saarnaa vaan kysymykset nousevat esiin tarinan edetessä. Kirjaa lukiessa tarina kyllä viihdyttää, mutta itselle tuli mieleen, olisiko joitakin kohtia matkasta voinut tiivistää tarinan siitä kärsimättä.
https://www.tammi.fi/kirja/kazuo-ishiguro/haudattu-jattilainen/9789513186524
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti